Kuinka neuloa hihaa kahdella puikolla

Ihanitsen neulontapalstalla ihmelteltiin miten tälläistä voisi oikein tehdä, joten päätin ottaa muutaman kuvan ja selittää hieman. Yhdet sukat olen aiemmin tällä tyylillä tehnyt ja nyt on siis menossa paidan hihat.

Tähän tarvitaan siis kaksi pyöröpuikkoa ja kaksi kerää lankaa (tai yksi kerä jota käytetään sekä sisältä että ulkoa, mutta tämän vika on se että lanka on usein sotkussa kun kerä pyörii, voi siihen toki virityksiä tehdä).


Kuten kuvasta näkyy, tässä on tulossa kaksi hihaa siten että niiden molempien levennettävä reuna on oikealla. Perusidea on se että koskaan ei samaan aikaan vaihdeta sekä puikkoa että lankaa, vaan aina vaan toista. Hihan tai sukan voi aloittaa ihan tavallisilla puikoilla ja parin kerroksen jälkeen työn voi siirtää näille puikoille jos aloittaminen tällä tyylillä tuntuu hankalalta.


Kuvassa etupuolella eli neuloessasi sinuun itseesi päin olevia osia neulotaan aina samalla puikolla.


Kun hihan yksi puolisko on saatu valmiiksi, vaihdetaan lankaa ja jatketaan samoilla puikoilla.


Aloitus pitää muistaa pitää tiukkana ettei ensimmäinen silmukka jää liian löysäksi ja erottuisi sitten valmiista työstä.


Näin on yksi puoli neulottu, toinen puoli tehdään samoin. Ei siis kovin hankalaa, tämä vaan alussa tuntuu hyvin erikoiselta. Minä pyörittelin yhden yön päässäni näitä ohjeita ja keskellä yötä unessa se ymmärrys sitten tuli siitä miten tätä pitäisi soveltaa.

Kaikki tämä vain yhdessä vuorokaudessa...

Päätin tehdä tyttärelleni kirjanmerkin kun hän oppi tuossa keväällä lukemaan ja nyt on ostettu jo ensimmäinen ihan oikea kirjakin (jossa siis on enimmäkseen tekstiä). Hän valitsi mallin minun joskus ikiaikoja sitten ostamista paketeista ja tämän verran se ehti edetä eilisaamuna riippukeinussa löhötessä.


Joensuulaisen käsityöliike Joen Langan omistaja oli innostunut neulepäivästä ja oli asettanut liikkeen ulkopuolelle lankoja ja puikkoja jotta kuka vaan ohikulkeva voi neulomista kokeilla

ja sielläpä mekin joensuulaiset neulojat sitten istuimme neulomassa.

(Tosin yksi meistä vaan huijaa, voitte itse päätellä kuka.)

Mieheni pyysi tulemaan kotiin, koska pitäisi lähteä retkelle ja kun minulla ei yleensä ole mitään syytä kieltäytyä a) koska pidän itsekin retkistä (varsinkin tuollaisina kauniina kesäpäivinä kuin eilen) ja b) se aina voittaa kodin siivoamisen (joka vieläkin odottaa tekijäänsä),

niin lähdimme sitten Kolille ihailemaan maisemia. Illalla päädyimme vielä anopin mökille saunomaan ja uimaan. Vesi oli jo paljon lämpimämpää.

Reissun aikana valmistui kesäpuseron toinenkin kappale ja tänä aamuna yhdistin kappaleet ja tein reunaan rapuvirkkauksen. Paidasta tuli oikein mukava.


Puseron kappaleiden valmistuttua aloitin täysin varrettomien sukkien neulomista punaruskean Regian jämistä.

Illalla vielä jumin telkkarin ääreen ja aloittelin pitsinvirkkausta kun kuvassa näkyvä ohje on minua kiusannut jo pidemmän aikaa ja päivällä löysin Joen Langasta tähän sopivaa virkkauslankaa.

Olihan tuo näpertämistä taas, en tiedä jaksaako tuota kovasti tehdä, mutta pitäähän sitä kokeilla. Tänään löysin sitten melkein samanlaisen ohjeen Mary Oljen Kauneimmat pitsit kirjasta, joten voi ollakin että teenkin tämän.

Kuvia

No niin, vihdoin kotona ja vihdoin aikaa istahtaa koneelle muutenkin kuin työn merkeissä. Tässäpä kuvia aikaansaannoksistani:


Woolista tehty turvavyön pehmuste. Sain inspiraation tähän MagKnitsin ohjeesta. Kokoa pitää säätää, tää on vähän liian löysä, muuten kyllä oikein pätevä.


Nalle Colorista valmistumassa olevan nuken makuupussin kuviota.


Tässä tekemäni vauvan tossut "tositoimissa". Koko taisi olla vaan jo vähän liiankin pieni.


Tässä kesäpaita Butterflystä, melko valmista kamaa.


Ja vielä kuva kotimatkalla valmistuneista kovaonnisista Regian sukista. Näitä on purettu ja neulottu uudelleen ja uudelleen ainakin vuoden verran. Nyt riitti. Lyhennetyin silmukoin tehty kantapää on melkein hyvä.

Huomenna on tarkoitus mennä keskustaan neuloskelemaan. Hirveästi tekisi mieli huovuttaa, mutta ei voi kun pitäisi oikeasti olla aikaa tehdä sitä. Mitä mä voisin ostaa aikaa?

Reissupuuhaa

Reissussa ollessa vierottuu ainakin sopivasti netistä, sinänsä hyvä eipä häviä neulomisaika nettailuun. Tytölle tuleva neuletoppi on hyvässä tahdissa valmistumassa, toinen kappale on jo valmis ja toinen on kohta kainaloissa menossa. Pitää kyllä vielä vähän mittailla, luulen että lopettelin olat liian aikaisin. Ohjeen mukaan kyllä ihan oikein, mutta minäpä olenkin hieman soveltanut. Neulemalli on kyllä mukava, tosi helppoa tehdä ja jälki on kivaa. Näyttää kuulema vaikealta, no hyvähän se on että muut noin ajattelee ;-)

Lauantaina käytiin lasten kanssa tsekkaamassa Camppi, vaikutti hyvältä paikalta. Lapset ihastui muurahaiskekoon (siihen keltaiseen metron liukuportaiden "kattoon"). Minä olin tyytyväinen kun löysin Lesley Stanfieldin Kauneimmat neulemallit kirjan puoleen hintaan Suomalaisesta. Kirjassa oli joitain pitsineulemalleja joita voisi käyttää suunnittelemiini pitsisukkiin ja liiviin.

Samalla reissulla käytiin myös Novitan myymälässä (ei hyviä tarjouksia vaikka piti olla muuttomyynti), Hobboksissa (ei mitään tosi kivaa sielläkään) ja Akateemisessa. Eilen piti käydä sitten uudelleen Akateemisessa kun mieltä jäi kovasti vaivaamaan Corinne Lacroixin Motifs au Point de Croix ristipistokirja. Yli neljäsataa mallia, tosi upeita. Harkitsin hetken tilaavani tämän amazonilta (kun olisi ollut vähän halvempi), mutta päättelin että en viitsi ryhtyä opiskelemaan ranskaa tilausehtojen selvittämiseksi tai vaivata ranskankieltä osaavia tuttaviani (olisihan ne lähetyskulutkin jotain olleet ja sainpa kirjan heti). Tyhmää muuten että amazonin kirjakaupat ovat kieliriippuvaisia... Ristipistoissa ei ole kirjan kielellä mitään väliä.

Lankakauppoihin en ole ollenkaan eksynyt, kummaa, jospa sitä vihdoin alkaisi ymmärtää että voisi tehdä niitä projekteja ensin joita on jo pitkään suunnitellut ja langat niihin hankkinut.

Ajan hyötykäyttöä

Työajalla neulominen on todellakin ajan hyötykäyttöä. Eilen oli asiakastilaisuus ja käytin bussimatkat ja odotusajat sukan neulomiseen. Sekin hyvä puoli asiassa on että neulomisesta riittää yleensä puhetta. Sukkaa valmistui useampi sentti. Illalla reissukotiin päästyäni neuloin vielä toisen sukan loppuun (sen jonka kärjen tuossa pari päivää sitten purin). Nyt koko on sopiva.

Ikävä kyllä näin reissussa ollessani en voi laittaa kuvia, kamera kyllä olisi mukana, mutta ei piuhoja eikä ohjelmaa.

Tohinoissa

Pikkutöppöset vauvalle valmistuivat ja tekaisin myös testiversion turvavyön pehmukkeeksi, vielä pitäisi siihen nappeja ommella. Äitini aina pitelee vyöstä kiinni kun se kuulema kaihertaa kaulaa, hän pääsee nyt sitten testaamaan tuota pehmuketta.

Tuo liivin tekemisen jälkeen on tehnyt mieli ryhtyä tekemään neidillenikin jotain puseroa, joten kävin ostamassa kilon verran roosaa Woolia merinovillaisena... Mulla ei koskaan ole ollut näin paljon yhtä lankaa samanvärisenä.

Aika kuluu liian nopeasti...

Huhheijaa miten on puuhaa jatkuvasti riittänyt vaikkei mitään sen kummempaa ole tehtykään. Vaatekaupoilla piti rampata jotain siistiä vaatetta etsimässä (sentään löytyikin), siihen hurahti pari iltaa ja sen lisäksi ihan yleistä järjestyksen ylläpitoa, ruuanlaittoa jne. Miten nämäkin simppelit hommat tuntuu nykyään ihan ylivoimaisilta?

No joo, mutta jospa sitten puhuttaisi käsitöistä. Paljon parempi aihe. Sain eilen valmiiksi puolitoista vauvan tossua (lanka loppui kesken, nyt on uusi kerä jo kaivettu esille), purin yhden lyhennetyin silmukoin tehdyn kantapään ja neuloin sen uudelleen (langankierrot oli liian löysiä, joten ei näyttänyt kivalta), purin toisen sukan kärjen ja aloitin sen kavennukset uudelleen (sukka kun oli liian pitkä) ja aloitin tyttärelleni kesäpaidan Kauniit Käsityöt -lehden ohjeella, taisi olla joku viime kesän lehti. Ohjeessa oli käytetty M&K:n Anemone lankaa, päätin itse tyhjentää varastojani ja käytän Butterflytä jonka tiheys on samankaltainen, ei se niin nuukaa ole tuollaisessa joustavassa kesäpuserossa. Kumma muuten että Butterflyn neulominen tuntuu nyt ihan hyvältä, oma paitani on ollut jäähyllä jo monta kuukautta kun tuntui että lanka oli kokoajan kiinni sormissa kun on tuota ihottumaa. Jospa sitten voisi sitäkin taas neuloa.



Viisi senttiä neulottuani aloin ihmetellä miksen tehnyt tätä paitaa pyörönä, mutta enpä viitsinyt enää purkaa. Samainen paita pääsi aamulla riippukeinuun mukaan, se on tosi kiva paikka neulomiseen, mutta keli ei kyllä ollut paras mahdollinen, tuuli ihan liikaa. Myöhemmin päivällä neulominen onnistui hyvin leikkipuistossa MLL:n kesätapahtumassa ja leffateatterissa odotellassa StarWarsin alkamista. Nyt olen menossa hihansuissa. Mun mielestä Sithin kosto oli hyvä, Mies ei tykännyt, kehtasi kesken leffan tekstailla kaverinsa kanssa, höh.

Tuota puseroa neuloessani aloin ihmetellä sitä miksi kaikissa suomalaisissa ohjeissa puhutaan aina vain ylivetokavennuksesta kun pitää tehdä vasemmalle kallistuva kavennus. Amerikkalaisista ohjeista on ollut se hyvä puoli että opin ssk-kavennuksen ja sitä käyttäen kavennuksesta saa paljon kauniimman. En muista tälläistä ohjetta missään suomalaisessa "kuinka neulon" -ohjeissa nähneeni.

Tein nuo vauvan tossut (ja yhdet jo aiemmin) Neuleita kullannupulle kirjan tossuohjeella, joka on kyllä tosi hyvä ja simppeli. Mulla on joku kammo ollut näitä tossuohjeita kohtaan aiemmin, nyt ehkä voisi uskaltautua jotain toistakin ohjetta lukemaan ja testaamaan.

Cascading Hearts shaali on edelleen jäähyllä, en ole saanut inspiraatiota kestämään niin pitkään että olisin jaksanut aloittaa koko huivin levyisen kuvion neulomisen, kuvion ekan kerros kun on tosi ikävä jatkuvasti pitää tehdä uusia silmukoita entisistä tai käyttäen langankiertoja.

Ensi viikolla lähden taas Helsinkiin ja nyt tulee oltua pidemmän kaavan mukaan seuraavan viikon Mötley Crüen konsertin vuoksi. Oi miten on nostalgista, edellisestä konsertista on aikaa 14 vuotta, mä olin tosi kova fani silloin. The Dirt kirjan lukemisen jälkeen tuli sellainen olo ettei oikein kiinnosta koko bändi, mutta onhan se musiikki hyvää vaikka niiden jätkien jutut olisikin ihan kummia. Vince Neil oli silloin ihana (terve vaan Marjut), samoin Sebastian Bach (jonka näin myös kun Guns'n'Roses ja Skid Row oli keikalla täällä joskus samoihin aikoihin). Nyttemmin Nightwish, Evanescence yms melodisemmat bändit ovat vähän enemmän in. Kyllä se välillä pistää hymyilyttämään kun neuloo tai tekee ristipistoja tälläisen musan soidessa täysillä :-)

Helsingistä puheenollen, pitää koittaa pysyä kaukana lankakaupoista, tekemistä olisi ihan riittävästi muutenkin ja sitten vielä tuli Ulla josta tietenkin löytyi tekemistä... Hertta-paita kiinnostaisi. Arvatkaapa vaan onko mulla tarpeeksi mitään punaista lankaa? Liivikin oli mukava, sellaisia ohjeita ei kauheasti löydy, tosin mun ajatukseni liivistä on ollut vähän toisenlainen. Pitäisi vaan löytää sopiva pitsineulekuvio.

Ja vielä (tätä se teettää kun ei ehdi bloggailemaan, tulee pitkiä postauksia) kuva vauvalle yhdessä illassa neulotuista lahjoista

sekä neulepuikkopussista joka tuli tehtyä jo aikoja sitten, mutta löytyi kuvattavaksi vasta nyt.


Lisäsin myös kuvan liivistä 24.5. kirjoituksen joukkoon.

Nyt ollaan tosi julkisia ;-)

Tämäkin blogi on tänään lisätty blogilistalle, joten lisääpä suosikkeihisi jos koet juttuni luettaviksi.

Ihanaa

Taas kerran leffan tuijottelu tuottaa tulosta, liivi Woolista valmistui. Hihansuiden resorit onnistui tosi helposti ja kivasti ja olen oikein tyytyväinen liiviin. Kaula-aukkokin oli sopivan kokoinen.



Tänään kuulin toisenkin pienen tyttösen syntymästä, onnea ystäväni! Pitäisiköhän tällekin pienelle tehdä jotain suloista ja lämmintä? Viime viikon neiti sai pipon ja tossut Woolista, näistäkin kuva tulossa myöhemmin.

Tänään ei mitään taida syntyä, tuntuu että migreeni on iskemässä...

Hidasta...

Eilen illalla tuli tehtyä elämäni ensimmäinen V:n muotoinen kaula-aukko. Hyvinhän tuo onnistui kun tajusi uskoa ohjetta ja poimia tosi paljon silmukoita reunasta. Tuli siis tehtyä kaula-aukko kahteen kertaan kun ensimmäinen ei päästä läpi mahtunut. Toistakaan ei ole vielä ehditty testaamaan, tänään oli taas reissupäivä, Jyväskylään tällä kertaa. Liivistä puuttuu vielä hihansuiden resorit. Saa nähdä miten herra viruu kesän aikana, olisiko kuitenkin pitänyt tehdä isompi liivi. No onpahan sitten lahjaksi jollekulle, jos ei omalle mahdu.

Paljon muuta en sitten olekaan ehtinyt tehdä, partiomarssi ja päivä mökillä veivät oman aikansa. Neitimme kävi eilen uimassa, vesi oli 8 asteista. Hrrrr...

Toivoton tapaus

Tämänpäiväinen kantoliinaesittely laajenikin langanhamstrauskeikaksi kun löysin Nurmeksen Tokmannilta vielä merinovillaista Woolia valkeana ja mustana. Pakkohan ne oli mukaan ottaa ehdottomasti.

Toissapäivänä ostetuille roosan värisille Wool-kerille löytyikin nyt hyvä kohde, meidän tuleva kummityttömme syntyi tänään yhdentoista aikaan. Pitääpä ryhtyä tekemään loppuun pikkuneidin kastelahja.

Hupsis

Ja kuinkas sitten kävikään? Juuri kun sain laitettua tuohon vasemmalle keskeneräiset ja suunnitelmissa olevat työt, niin eikös iskenyt kauhea into saada pieni liivi puikoille. Langat ja ohje oli äkkiä kaivettu esille ja sitten suoritettiin pikaisia mittauksia pienen pojan kanssa ja eikun neulomaan. Bondin avustuksella (lue: leffaa tuijottaessa) neuletta valmistui eilen noin kymmenen senttiä.

Woolia on tosi mukava neuloa, joten illalla kun piti hakea täydennystä maitovarastoon (uskomatonta miten paljon maitoa tässä perheessä menee), niin sitä tulikin haettua vähän kauempaa, kaupasta josta saa myös lankoja... Joo, no ihan vaan muutama kerä (lue: yli kymmenen) lähti mukaan ja jäi takakonttiin odottamaan tätä iltaa kun Mies ei ole kotona ;-) En kyllä keksi miksi ne sinne piti jättää, niillehän on jo hyvä tuleva tarkoitus, ainakin melkein... ja aikoihan Mieskin tänään ostaa kitarakotelon joka ei ole mitenkään halpa. Tosi hyvä syy ostaa lankoja, eikö niin?

Historiaa ja tulevaa

10 vuotta sitten minä...
1. opiskelin tietojenkäsittelyä
2. harrastin intohimoisesti partiota, olin KoGi-kurssilla ja Jamboreella Hollannissa
3. olin seurustellut 2 vuotta nykyisen mieheni kanssa

5 vuotta sitten minä...
1. olin hoitovapaalla ja aloin odottaa toista lasta
2. asuin Espoon Leppävaarassa
3. päätin että ruokakaupassa käydään kerran viikossa

3 vuotta sitten minä...
1. menin takaisin töihin ja mieheni jäi kotiin lasten kanssa
2. meuhkasin ensimmäisessä omassa puutarhassa
3. olin kiireetön

1 vuosi sitten minä...
1. olin töiden takia ihan rikki
2. itkin kun lapseni eivät halunneet mennä päiväkotiin
3. kävin Lontoossa

Tähän asti tänä vuonna minä...
1. olen neulonut paljon
2. en ole ehtinyt huovuttaa
3. olen ollut iloinen päätöksestä muuttaa Joensuuhun

Eilen minä...
1. kävin asuntoesittelyissä
2. kävin kalamarkkinoilla
3. tein hävyttömän hyvää kinkkumunakasrullaa

Tänään minä...
1. olen kotona sairaan lapsen ja sen toisen vilkkaan kanssa
2. neulon
3. luen Monte Criston kreiviä

Huomenna...
1. yritän tehdä töitä innostuneesti
2. viettää rauhallisen illan kotona
3. yritän taas etsiä muutossa kadonnutta sykemittaria

Ensi viikolla:
1. suunnittelen kesälomareissua
2. teen vauvaneuleita tai ristipistoja
3. käyn pyöräilemässä lasten kanssa

Loppuvuoden tavoitteenani on
1. oppia olemaan taas kiireetön
2. löytää meille oma asunto
3. liikkua enemmän

Kyllä aika kulkee nopeasti... Tuo ruokakauppapäätös on muuten pitänyt aika hyvin jo viisi vuotta.

Neulomuksista sen verran että tammikuussa aloittamani vauvan raitaneule sai purkutuomion raitojen osalta ja on nyt edennyt kokonaan punaisena siihen vaiheeseen että vartalo-osa odottaa hihoja ja toinen hiha on muutamaa senttiä vaille valmis. Ei ole kuulunut vielä vauvauutisia, kahdella ystävälläni oli viime viikolla laskettu aika. Cascading Hearts shaali on kerroksella 133, eli ensimmäisellä koko shaalin ympäri menevällä kuviokerroksella.

Yli-innokkuutta

Nyt viiraa ja pahasti, kaikkea pikkutyötä pitää vaan tehdä ja kauheella kiireellä, no eihän siitä tietenkään aina hyvää sitten tule... Purin eilen kokonaan yhden kirjoneulelapasen jonka kuvio ei sitten lapaseen istunutkaan ja tietty ne langat meni ihan tuhannen solmuun... Huoh, onneksi sentään sain lopulta suurimman osan langasta selvitettyä.



Pari Legs pupua tuli tehtyä hahtuvasta (melkeinhän nyt on pääsiäinen, eikös ;-) ) ja se jämähahtuva päätyi buttonhole-kassiksi. Kassista tuli tosi mini versio kun sen kuudessakympissä pyöräytin, ehkä neljäkymmentäkin olisi riittänyt, mutta onneksi pikkuneitini ihastui siihen ja palautti minulle takaisin Sophien jonka hän jo ehti ryövätä leikkeihinsä. Onneksi sentään lisäsin siihen kerroksia, muuten se olisi ollut ihan mitätön.



BranchingOut huiviakin yritin edistää, mutta eihän siitä mitään tullut kun samalla yritti tehdä muita juttuja. Kuvio meni tietysti ihan sekaisin. On siis parasta että teen tätä vain silloin kun ei ole häiriötekijöitä.

Yöllä

Alkaa olla aika puuduttavaa tuon Cascading Hearts shaalin neulominen. Silmukoita on jo niin paljon että yhden oikein-nurin kierroksen neulomiseen menee noin 45 minuuttia, tuntuu siis ettei oikein etene. No kerros kerrallaan, pitää vaan jaksaa.

Kun shaali kerta tympii ja muutkin pikkutyöt jo valmistuivat, aloitin äsken Pretty Womania (edelleen hyvä leffa) tuijotellessani BranchingOut huivin tekemistä. Oikein kiva malli, kun vaan muistaa mikä kerros tuli äsken tehtyä. Puikot 4 ja lankana Silketweed vihreänä.

Joitain kuukausia sitten olin vielä ehdottomasti sitä mieltä että en koskaan voisi tehdä englanninkielisestä ohjeesta mitään työtä kääntämättä sitä kokonaan ensin, mutta näköjään tuo alkaa jo nyt sujua tosi hyvin. Kiitos Marjutille neulesanastosta, on tullut sitä luettua.

Ja tässäpä vielä vastauksiani Helkan meemikysymyksiin (niin ja joku voisi vielä selittää mistä tämä meemi sana oikein tulee ja mitä se noin virallisesti tarkoittaa???):

1. Olet käsitöiden moniottelija. Onko jokin tietty käsityömuoto sinulle "se juttu" ylitse muiden?

Eipä taida olla, teen sitä mitä kulloinkin mieli tekee tai mitä ehtii tehdä. Ristipistot oli pitkään numero uno, mutta sitten piti kehitellä jotain muuta minkä tekeminen onnistuisi autossa helpommin (ne hemmetin neulat hukkuu ja lankojen pyörittely ei-aina-niin-kovin-puhtaassa-autossa ei ole kivaa) joten "löysin" taas neuleet. Nyt olen enimmäkseen neulonut, mutta virkkuukoukkukin sattuu käsiin toisinaan. Totesin toissapäivänä että huovutus on jäänyt tänä talvena kokonaan väliin, syyksi tähän voi luetella aikapulan, muuton ja käsi-ihottuman. Jospa nyt kesällä ehtisi, tuleehan noita talvia jolloin huovutusjutuille on käyttöä.

2. Oletko miettinyt, miksi teet käsitöitä? (Jos olet niin mihin vastaukseen päädyit?)

Olen. Teen niitä siksi että saisin jotain järkevää aikaiseksi kun työni ovat vähän järjettömämpiä ja ei todellakaan aineellisia. Lisäksi se on mielekästä ajankulua koska en osaa olla paikallani tekemättä mitään kauhean pitkään. Neulon myös joskus työpaikan palavereissa, varsinkin jos olen väsynyt, näin on toivoa pysyä hereillä jos aihe ei vaadi mun tiukkaa osallistumistani, mutta läsnä on oltava. Mitenhän tuo nyt aiheeseen liittyi... On tosi mukavaa saada itse tehtyä joku juttu tulipa se ohjeista tai sitten ihan oman luovuuden tuloksena.

3. Mitä mieltä lapsesi ovat siitä, että äiti tekee koko ajan käsitöitä?

"Äiti, miks sä aina neulot?" Eli ei se heistä aina kivaa ole, mutta kuitenkin heille tulleet neulomukset yms ovat saaneet kyllä hyvän vastaanoton ja niitä käytetään (elleivät nyt satu kutittamaan).

4. Mikä kiehtoo käsityöblogin pitämisessä?

Arkistointi ja omien juttujen esittely toisille. Omista töistäni olen ylpeä ja mielelläni niitä toisille näytän, kotona ne ei aina niin suurta kiinnostusta saa, tosin en tiedä saako täälläkään, mutta onpahan tullut esiteltyä ja ainakin itselle on mukavaa kirjoittaa näistä jutuista tänne.

5. Miltä on tuntunut palata juurille suurkaupungista?

Mukavalta, toisaalta yksinäiseltä. Kyllä tätä on harkittu monia vuosia, enimmäkseen tosin vain puolittaisina heittoina, mutta viime syksynä kaikki vaan tuntui kaatuvan päälle siellä, joten oli aika tehdä jotain. Mun lapsuudenystävät ovat muuttaneet kaikki täältä pois, joten ketään sydänystävää ei nyt ole lähellä, tosin enpä heitä siellä etelässäkään ehtinyt tavata. Etätyöni eristävät minut täällä hyvin kotiin, joten välillä tuntuu että nyt saa olla jo liiaksikin kotona. Täällä tuo työmatka ei olisi sellainen ongelma kuin mikä se Helsingissä oli. Mutta mummit ja ukit on lähellä nyt ja lapsetkin saavat heihin ihan toisenlaisen tuntuman, joten se on tosi hyvä juttu. Iloinen mä olen siitä että uskallettiin tehdä tämä ja tulla tänne, toivotaan vaan että työtilanteet pysyisi edes jonkinlaisena niin olisi mahiksia täällä pysyäkin.

Että sellaista, jos joku haluaa että mä kyselen, niin kommentteihin vaan pyyntöä. Nyt riittää nämä jaaritukset, on kai sitä välillä nukuttavakin...

Blogikierrokselta

Sannin Blogista löytyi hauska kirjameemi, jota päätin testata omilla parhailla opuksillani. Otetaan 5 kirjaa ja tässä niistä kustakin yksi virke (ensimmäinen, sivun 50 viimeinen, sivun 100 toinen, sivun 150 viimeinen ja viimeinen).

Huudot tunkeutuivat unen läpi. Petunia-täti katsoi Harrya eri tavalla kuin koskaan ennen. Hän nuokkui kävellessään ja kompastui joskus pimeällä tiellä näkymättömään kiveen. Se on ensiarvoisen tärkeää. "Minä kerron Jondalarille" Ayla sanoi ja laski katseensa nopeasti vauvaan.

1. Kaari Utrio / Haukka, minun rakkaani
2. J.K. Rowling / Harry Potter ja feeniksin kilta
3. David Eddings / Kiven vartija (Belgarionin taru 1)
4. Michael Crichton / Aikamatka
5. Jean Untinen-Auel / Luolien suojatit (Maan Lapset 5)

Käsitöiden välissä tulee luettuakin, viimeisin lukemani kirja oli Da Vinci koodin aakkoset (Simon Cox) joka kertoo taustoja Dan Brownin Da Vinci koodi -kirjasta. Pidin kovasti tästä, sen idea oli todella huumaavan hauska kun oma suhtautumiseni uskontoon ei ole kovin vakavaa. Brownin Angels and Demons kirja oli myös erittäin viihdyttävä ja sellainen jota ei käsistään laske ellei ole lopussa, tästä on kai suomennos tulossa joskus.

Tulipas valmista

Äitienpäivä koitti ja tulihan se äitienpäivälahjakin valmiiksi. Tosi kiva siitä tuli ja lahjan saajakin siitä piti. Eilen tein viimeistelyt eli ompelin reunat, takasauman ja täytin sen.



Perjantai-iltana valmistui Sophie-laukku jonka eilen koneessa huovutin. Tulos oli oikein hyvä, kahva olisi tosin saanut olla hieman tukevampi. Tein laukusta hieman isomman kuin ohje oli, en tiedä miten paljon se sitten vaikutti lopputulokseen. Hahtuvakerän 188 grammasta jäi jäljelle ehkä 50 g, mitähän siitä voisi tehdä? Riittäisikö pienenpieniin vaippahousuihin vaikka nukelle, yksinkertaisena?



Tein laukkuun myös kiinnityssysteemin ettei koko sisältö levähdä ihan heti ulos. Napiksi laukkuun kaivoin kätköistäni joensuulaisen tekstiilitaiteilija Ihva Aulan tekemän napin jonka olen ostanut joskus vuonna kukka ja nappi... siis kauan sitten.

Näiden lisäksi sydänshaali on edistynyt muutamien kerrosten verran, taidan olla nyt kerroksella 120, muistelen. Vielä viitisenkymmentä kerrosta jäljellä.

Helsingin reissulta mukaani tulivat myös kirjat Traditional FairIsle Knitting ja Traditional Scandinavian Knitting, kiitos vaan Anulle joka ne mulle möi. Näistä löytyi monta hyvää ohjetta joita voisi käyttää myöhemmin, katsotaan millaisia joskus puikoille päätyy.

Oi mitä mielenlujuutta...

...osoitinkaan eilen sillä kävin sekä Helskyssä että Sypressissä (olen siis taas Helsingissä käymässä), enkä ostanut mitään! Helskyn Pirkkalanka valikoimista sain päätettyä juuri ne värit jotka haluan LeafLace -huiviin ja erääseen toiseen suunnittelemaani projektiin. Sypressi vain sitten osui kohdalle ja sielläkin montaa kerää hiplasin, mutta ne kotona odottavat langat onnistuivat huutamaan niin kovaa että neulo meidät ensin, niin jätin ylimääräiset kaverit sitten kauppaan. Akateemisessakin pyörähdin lehtihyllyllä, uusin Vogue ei sytyttänyt, joten sinne jäi. Ristipistolehdissäkin oli onneksi huonon näköiset kannet ;-)

Reissussa mukana oleva sydänshaali on vähän edistynyt, tosin ei ole paljoa ollut aikaa neuloa kun on pitänyt rampata liian monessa kaupassa (ja tehdä töitä). Toinen lyhennetyin silmukoin tehty kantapää ei onnistunut, tai no puolittain. Toinen reuna oli täydellinen, toinen erittäin epäonnistunut löysien langankiertojen vuoksi. Työ katosi eilen pussiinsa häpeämään, eikä ole tämän jälkeen näyttäytynyt, en kyllä ole houkutellutkaan.

Tuo liian monessa kaupassa ramppaaminen johtuu kyllä siitä että vaatemakuni ei ole ihan vielä vajonnut sille tasolle mille Joensuun kauppojen valikoima on vajonnut lasten kevätvaatteiden suhteen. Vaihtoehtoja ei pahemmin ole, vaan kaikki myyvät vain takki-housut yhdistelmiä tai kosteussuojattuja housuja. Pitää vaan toivoa että sieltä onnistutaan löytämään edes yhdet siedettävät sandaalit neidin kevätjuhliin. Ugh, olen puhunut!

Uutta yhä vaan

Uusi työ per ilta, siinäpä on viime viikko mennyt. Onneksi ne pipot sentään valmistuikin nopeasti, joten ei kaikki aloitetut ole kesken. Sophie alkoi heti sujua paremmin kuin puikot muuttui 60 senttisiksi, nyt on 20 kerrosta kasassa. Eilen pyörähdin Tokmannilla ja siellä oli vielä melkein kaikkia Woolin värejä merinovillaisena, joten kaappasin sieltä mukaani neljä kerää vaaleaasinistä jotka aion jalostaa liiviksi pikkumiehelle ja pari vihreää joista tulee varmaan pipoja. Samalla tuli todettua että puikkoja saa sieltä halvemmalla kuin Joen Langasta. Jospa sitten muistaisi tämän ensi kerralla.

Eilen myös äitienpäiväpistelyt pääsi vauhtiin kun totesin että se äitienpäivähän on jo ihan kohta ja jäljellä olevasta ajasta olen äitini kanssa neljä päivää Helsingissä, jolloin ei tietenkään tätä työtä voi tehdä. Tulee tosi hieno jos vaan saan sen valmiiksi.

Blogiäänestyksessä kaikki neuleblogit olivat saaneet kunniamaininnan, joten mikäpä tässä ollessa, kun kunniaa ja mainettakin näin satelee... hehheh...

Uusia töitä pukkaa...

Mikähän siinä oikein on että aina on vaan uutta työtä aloitettava? Sunnuntaina tekaisin virkaten vielä meidän pikkumiehelle kesäpipon (keltakirjavan) ja eilen oli pakko aloittaa Sophie punamustasta Pirtin hahtuvasta jonka ostin jo viime syksynä. Nuo 40 senttiset pyöröt jotka sitä varten ostin, eivät kyllä riittäneet. Pitänee käydä hankkimassa pidemmät. Pohja valmistui, mutta silmuikoiden poiminta ei noilla onnistu, pituus loppuu kesken.

Ja tietenkin kun puikkoja hain, mukaan tarttui myös kerä Fritidsgarnia (pupuihin, pääsiäinen tosin meni jo, mutta haittaako tuo) ja pari kerää Silketweedia Branching Out -huiviin jonka ohje oli Knittyssä. Joku muukin on näköjään siihen ohjeeseen ihastunut ;-) Mua innostaa kaikki lehtikuvioiset jutut, myös kankaissa. Yksikin kerä olisi ehkä riittänyt, mutta tuleepa sitten pidempi huivi. Joen Langassa oli myös toista villasilkkilankaa ja vielä halvemmalla, mutta ei siinä tietenkään ollut sopivan väristä lankaa. Ihan valkeaa kun en oikein haluaisi. Tuo ostamani Silketweed on vihreää.

Sydänshaali on menossa noin kerroksessa 98 ja äitienpäivälahja on jo edennyt suunnitteluasteella pidemmälle.

Ja jos ihmettelette miksi näistä äitienpäiväjutuista täällä kirjoittelen, niin luotan siihen että äitini ei näitä lue, kun se koneen käyttäminen ei oikein onnistu.

Ensi viikolla pääsisi taas Helsinkiin, pitäisiköhän pysyttäytyä tällä kertaa poissa lankakaupoista? Onnistuneekohan? Toisaalta jäisipä sekin aika sitten käytettäväksi vaikka neulomiseen.

Ja kuinkas sitten kävikään...

Käväisin sitten eilen Helsingissä ja sain puhuttua asiakkailta vähän pidemmän tauon että pääsin Menitaan. Tarkoituksena oli hakea sieltä vihreää lankaa LeafLace -huiviin vaikkei ohjetta vielä ollut tullutkaan.



Ja näin siinä sitten kävi että kävelin sieltä ulos tummanpunaisen Grinascon MerinoSilk lankavyyhdin kanssa (sekä noiden ChicMohair kerien). Merinosilkin vihreät eivät kuitenkaan miellyttäneet silmää, eikä oikein Sivillankaan. Pitänee tsekata Pirtin kehräämön ja Pirkkalangan värikartat.

Pitää siis varmaan tehdä toinen sydänshaali kun tuon ekan saan valmiiksi. ChicMohairit ostin siksi, että kätköissäni on jo kolme kerää sitä ja hartiahuivia siitäkin ajattelin, niin nyt sitä on varmasti riittävästi.

LeafLacen ohje odotteli kotona illalla. Nopea toimitus tuolla kaupalla.

Matkatekemiseksi uskaltauduin ottamaan virkkuuhommia. Muovinen nelosen virkkuukoukku sai matkata kanssani lentokoneessa. Varmuuden vuoksi (jos turvamiehet olisivat keksineet että virkkuukoukku on suunnattoman vaarallinen ase) oli mukana myös ristipistotyö.

Päätin virkata Suuresta Käsityölehdestä 6-7/2002 löytämäni hatun tyttärelleni, mutta ohje osoittautui ilmeisen huonoksi, en ymmärtänyt mitä ohjeen kirjoittaja oli tarkoittanut tehtävän kerroksilla 6 ja 7. Syntyi sitten kaksi sovellettua kesäpipoa...



Lankana Novita Tennessee ja jokin muu kirjava puuvillalanka. Voisin tuohon ohjeen kirjoittaa jos kiinnostaa.

Eiliset uutiset jäi katsomatta, siellä oli ollut juttu neulonnasta. Onneksi kuitenkin jutun sai katsottua täältä. Hyvä juttu oli.

Kuva huivista

Nyt on edetty kerrokseen 73 ja tässäpä kuva



Ei tuosta paljoa taida erottua, mutta kuvio on just sellainen kuin pitikin.

Intoa täynnä

Näin se mieliala vaihtelee... Purin kokonaan tuon edellisessä postauksessa olleen Cascading Hearts huivin alun ja aloitin sen uudelleen samana iltana. Nyt neljän illan neulomisen jälkeen olen menossa kerroksessa 63 ja työ näyttää hyvältä. Ehkä se vaan kesti aikansa että tottui tuohon harvaan neulokseen. Nyt oikeasti tuntuu siltä että tätä on kiva neuloa. Olenkin kiinnittänyt huomiota langan kireyteen, joten ehkäpä sekin on auttanut ulkomuotoon, kun silmukat ovat suunnilleen saman kokoisia. Voihan sitä aina neuloa toisen huivin jos tämä yksi ei ole ihan täydellinen. Laitan kuvan myöhemmin kun pääsen toiselle koneelle.

LeafLace huivin ohjetta ei ole vielä näkynyt, olipa hyvä että tuon toisen ohjeen sai netistä suoraan, muutenhan tässä oltaisi ihan kuumilla hiilillä odottelemassa että pääsisi aloittamaan.

Perjantaiksi tuli pikainen Helsingin keikka, aamulla sinne ja illaksi takaisin, pitäisiköhän kerjätä asiakkailta vähän pidempi lounastauko niin ehtisi käväistä Menitassa hakemassa Sivillaa? Ajattelin siitä tehdä LeafLace huivin (tai toisen version tästä sydän-huivista).

Huoh, on tää kyllä hassua, vaikka entiset projektit eivät ole valmiita ensinkään, niin silti koko ajan pitää vaan haikailla uusia... Nimittäin nyt kiinnostaisi kauheasti tuhota tuolla kaapissa pitkään ollut hahtuvakerä Sophieen... Kun Susanna siihen vielä omissa kommenteissaan antoi parannusehdotuksia, niin näillä ohjeilla siitä varmaan tulisikin hyvä. Mistä ihmeestä sitä aikaa oikein repisi lisää? Ehkäpä on taas nukuttava pari yötä vähän vähemmän ;-) onkin tänä keväänä tullut nukuttua pitkiä yöunia.

Huivin lisäksi edistymistä ovat kokeneet ne Regian sukat joihin tulee lyhennetyin silmukoin tehdyt kantapäät. Toinen valmistui eilen automatkalla ja toinen pääsi resorin loppuun. Milloinhan mä opin tekemään niistä sukista niin isot että oikeasti koko lankakerä menisi yhteen sukkaan? Nyt sitä lankaa jäi taas yli vaikka kuinka ja silti varsi on jo tosi pitkä (pidän itse eniten sukista joissa on hyvin lyhyt varsi). No, toisaalta eipä tuo haittaa, lankaa voisi olla juuri riittävästi sellaisiin varrettomiin sukkiin joita olen suunnitellut Socks, Socks, Socks kirjan ohjeen (vaaleansiniset, joissa kantapäässä tähtikuvio) pohjalta.

Pitäisi tää neulominen kyllä vähäksi ajaksi keskeyttää, kun tuo äitienpäivä lähenee ja äidin needlerollia ei ole tullut vielä aloitettua. Myös kuvioista päättäminen on kesken saati lankojen valinta sitten...

Innostus hiipuu...

Sydän-huivin tekemiseen pitää olla silmukkamerkkejä ja aiemmin tekemäni olivat liian isoja, niin tein aamulla uusia.



Mutta... sydän-huivin ohjeessa sanotaan että lankana pitäisi käyttää "5 oz 1-ply merino lace weight yarn" eli noin 150 g ohutta merinolankaa. Puikot 8 (eli 5 mm) ja tiheys 8 s ja 15 krs 5 sentillä. Kuulostaa tosi erikoiselta, mutta kun ohje kerta näin sanoo, niin onhan se testattava. Hommasin sitten tälläistä hyvin ohutta lankaa paikallisesta käsityökeskuksesta (hyvät värivalikoimat muuten) ja aloitin testaamaan. Mallitilkun tulos oli suht oikea, joten päätin heti testata itse huivia kun aloitus ei vaadi kolmeasataa silmukkaa. Tulos ei ikävä kyllä ole mairitteleva...



Eihän tämä nyt näin voi mennä? Ei alkuperäinen kuva (kts linkki edellisestä postauksestani) tästä Cascading Hearts huivista näin reikäiseltä näytä. Kyllä mä sen ymmärrän että ohutta sen langan on oltava, mutta että näin iso puikko? Kauheasti ei viitsisi ryhtyä soveltamaankaan kun ei ole oikein käsitystä siitä miten ohjetta pitäisi korjailla jos käyttää ihan toisenlaista tiheyttä. Jatkanpa ihmettelyä... Jos joku joka on näitä neulonut osaa kommentoida, niin kiva olisi.

Uusia haaveita

Oijoijoi mitä ihanuuksia sitä netistä löytyykään. Kun yhden hartiahuivin saa valmiiksi, alkaa tehdä mieli seuraavaa, vähän erilaista. Färsaarien huivit kiinnostaisi kun ne pysyisivät harteilla hyvin. *kuiskaa* ostinkin sitten pari mallia... hmmm... eihän kukaan kuullut?

En voinut vastustaa, en sitten millään, kun löysin tämän Heartstringsin Cascading Hearts mallin. Aiemmin löysin FiberTrendsin LeafLace mallin ja silloin vielä maltoin mieleni, mutta nyt kun löysin sitten kaupan josta sai molemmat haluamani mallit, niin pitihän ne tilata. Sydän mallin kanssa kävi vielä niin hyvä tuuri että sen sai suoraan ladata sieltä sivuilta itselleen pdf-tiedostona, joten ei tarvinnut siitä edes postimaksuja maksaa. Hyvä juttu, lisää tälläisiä. Toinen ohje seilaa postin mukana tänne sitten joskus, postitus ei tuosta liikkeestä onneksi paljoa maksanut.

Nyt sitten seuraava ongelma on että milläs langalla sitä nämä neuloisi? Wetterhoffin Sivillaa ajattelin, mutta en tiedä onko se liian ohutta. Sydämen ohjeessa käytetään puikkoja 5. No kai sitä on pakko ;-) ostaa ja testata. Vaikka kaksinkertaisena. Woolin värikartassakaan ei taida olla minua miellyttävää punaista, eikä sitä merinovillaisena kuitenkaan enää saisi. Nettikauppojen lankavalikoimia pitää varmaan selailla...

Samaisesta nettikaupasta löytyi myös tämä ihana ohje, olenkin useamman kerran pohtinut että tälläinen villatakin ja hartiahuivin sekoitus olisi kiva ja vähän erikoisempi jakun korvike. Tätä ohjetta en kuitenkaan tilannut, kun tulin siihen tulokseen että enköhän osaa jotain tuollaista tehdä itsekin. Pitää vaan kehitellä siihen kiva pitsimalli. Löytyykö netistä jostain pitsimallikuvioita vai pitääkö niitä vain eri ohjeista kaivella? Mulla itselläni on pari kirjaa joissa jotain ohjeita on, mutta en tiedä kelpuutanko niistä mitään.

Eilen illalla kehittelin parin eri ohjeen turvin oman tavan omaksua sukan kantapään neulominen lyhennetyin kerroksin ja onnistuihan se vihdoin. Nyt pääsi ne yhdet Regia sukat vihdoinkin etenemään joita olen jo pitkään tuolla pussukoissa pyöritellyt.

Viime viikonloppuna sain myös käytyä läpi koko lankavarastoni ja tulos oli että lankaa on kuutisen kiloa. Suurimmalle osalle on käyttötarkoitus tiedossa ja lopuistakin on tarkoitus tehdä vaikka tilkkupeittoa, kun vaan ehtisi... Yhdet en-tiedä-mitä-näistä-tekisi langat päätyikin jo sukkapuikoille kun poikani päätti että äidin on tehtävä hänelle oranssit sukat. Sukista taisi kuitenkin tulla isosiskon kokoiset. Nopeaa neulottavaa kun yhdistin kaksi eri lankaa ja nelosen puikot, ohuita sukkia on tullut neulottua niin paljon että ei niitä aina jaksa.

Valmista tuli

Sain tämän ihastuttavan hartiahuivin valmiiksi tänään tuijotellessani Selviytyjien loppujaksoja, kahden (vai kolmen, no kuka näitä nyt muistaa) viikon neulomisen jälkeen.



Olen tulokseen erittäin tyytyväinen. Huivi näyttää todellä ylelliseltä. Pitää vaan toivoa ettei siitä lähtisi enää kovin paljoa "nöyhtää". Kaikki vaatteet olivat neulomissession jälkeen aina mohairhaituvissa. Ohje on Kauneimmat Käsityöt 2/05 lehdestä, lehden ruutumalli ei kyllä pitänyt paikkaansa, mutta kun siitä ongelmasta selvisi, oli mallin neulominen tosi helppoa. Lankana käytin Chic Mohairia jota tähän meni 5 ja puoli kerää. Puikot nro 5 ja viimeiset 6 kerrosta puikoilla 3.

Montakaan virhettä ei tullut tehtyä, onneksi, purkaminen oli nimittäin tuskaa.

Lankaa löytyi

Käväisinpä työreissulla Helsingissä ja tietenkin kun aikaa oli, kävin Neuletikissä ja Menitassa. Neuletikistä mukaan tarttui neljä kerää Marks&Kattensin TopWool lankaa pupupipoon jonka kuvan löysin jostain ulkomaisesta blogista. Ajattelin itse soveltaa jotain samankaltaista. Sopiva oranssi väri on vielä löytymättä porkkanoihin, mutta mulla taitaa varastossa olla jo jotain, pitää kaivaa se esille. Ostin myös sellaisen vekottimen johon kirjoneuletta neulottaessa voi laittaa langat että ne pysyisivät järjestyksessä. Parin tunnin kokeilun jälkeen en vielä osaa käyttää sitä, menee etusormi ihan hyödyttömäksi ja vaikea on neuloakin kun se muovi siinä sotkee.

Menitan matkalle tietenkin osui Hobboks josta mukaani tarttui Knitting Fair Isle Mittens & Gloves ja The New Cross Stitch Samplers Book kirjat. Fair isle lapaset ja hanskat ovat upeita. Nyt pitäisi vaan löytää näihin sopiva lanka.



Menitasta ostin pari kerää Dropsin Alpakkaa, siitä ajattelin kokeilla noihin Fair Isle lapasiin. Eilen illalla testasin, mutta ei, liian tiukkaa tulee tuolla silmukkamäärällä.

Nämä olivat muuten ensimmäiset langat jotka meille saapuivat hamsterikuukauden jälkeen, oikein hienosti olen onnistunut pysyttäytymään kaupoista poissa.



Reissussa oli aikaa myös pistellä, aloitin seuraavaa neularullaa. Lentokoneeseenkin vein vahingossa terävät ristipistosakset kun unohdin ettei moisia saisi mukana olla. Eipä turvatarkastuksessa niistä mitään sanottu vaikka laukku läpivalaistiin.

Lehtihartiahuivi on edennyt neljännen kerän (Novitan Chic Mohair) loppuun, vielä taitaisi yksi kerä olla jäljellä tuota lankaa, joten kohta on valmista. Kuvia myöhemmin.

Neularullia, onneksi ei trullia...

Heheh, kylläpä runosuoni pulppuaa... Neulerintamalla olen edelleen neulonut lehti-hartiahuivia, 60 senttinen pyöröpuikko on nyt oikein hyvä. Kolmas lankakerä on menossa, vielä siihen ainakin pari menee, luulisin, kun ei se vielä ole kauhean leveä.

Enemmän kuin neulomista on tullut harrastettua ristipistoja. CrecentDreams valmistui niin että siitä puuttuu enää vauvan sukupuolen mukaiset somistukset ja mahdolliset helmet. Pitää näitä harkita laitanko. Shepherd's Bushin needlerollit eli neularullat ovat mielestäni aivan upeita ja parissa illassa onkin valmistunut niistä yksi, Frendship Roll. Onhan nämä vähän käyttökelvottomia (kun ei pienten lasten kanssa voi neuloja näissä julkisella paikalla säilyttää), mutta ah, niin ihastuttavia. Näitä voisi ostaa lisää. Ajattelin äidilleni tälläisen tehdä äitienpäiväksi, yhdistelen siihen useampia erilaisia malleja, joten siitä tulee ihan uniikkikappale.

Kuvassa neulaamani huopaporkkana ja mummoni neuloma pääsiäiskananen.

Hartiahuivi on edistynyt jo pitkälle, puolentoista kerän verran. Aloitin työn 40 senttisellä pyöröpuikolla, vaihdoin pitkiin puikkoihin ja nyt tuntuu että pitää hommata vielä pidemmät pyöröpuikot.

Eilen neuloskelin Teho-osastoa tuijottaessa loppuun ehdottoman hyvän varastolankatuhousprojektin (huh, tulipa pitkä sana...) eli tein sukkapuikoille säilytyskäärön. Neuloin tän pyörönä, joten seuraavana on aikomus ottaa esille ompelukone, ommella reunat ja leikata neule. Pitää testata tätä tälläiseen ei niin suureen työhön, jotta uskaltaisi sitten myöhemmin käyttää tätä tapaa johonkin oikeaan neuleeseen. Tähän hurahti yksi kerä jotain vanhaa valkoista lankaa ja kuviolankaakin jonkin verran. Sekin erittäin hyvin marinoitunutta, käytin lankaa tyttäreni vaunupeittoon eli ostin sen noin 6,5 vuotta sitten.

Muutapa en ole ehtinytkään tehdä, eilinen piti käyttää varaston siivoamiseen kun se muuton jäljiltä oli edelleen ihan karmeassa kaaoksessa.

Virvon varvon

Oi mikä rauha meillä eilen olikaan kun ei ovikello pärissyt virpojien rampatessa ovella. Helsingin virvontatavat sai mut aina kiehumaan, joten kerrankin palmusunnuntai ei ollut tuskaa. Meidän lapset ei ole kovia virpomaan, muutama vitsa tehtiin ja niillä virvottiin lähisukua, tosin nuori herra olisi mielellään pärjännyt ihan yhdellä vitsalla, se kun oli aina pyytämässä vitsaa takaisin. Eikä ne suklaat tai yllätyksetkään mitään niin suurta suosiota saaneet, niistä jopa kieltäydyttiin. Mikäpäs siinä.

Virvontareissujen yhteydessä yritin päästä uusimmassa Kauneimmat Käsityöt lehdessä olleen kolmiohuivin ohjeesta selville, mutta ei siitä mitään tullut. Koko ajan on liikaa silmukoita puikolla. Jätinkin sen sitten häpeämään ja kaivoin esille aiemmin aloittamani pienen päähän laitettavan kesähuivin. Huivista tuli sopivan kokoinen ja kiinnitystä pohtiessani päätin tehdä huiviin nyöritkin itse. Juuri viime viikolla näin neulonta-listalla ohjeen kuinka nyöri (I-cord) liitetään valmiiseen neuleeseen, joten päätin sitten käyttää tätä ohjetta hyväkseni. Kyllä neulontalista on hyvä olla olemassa.



Guardian Angelin pistely on myös jatkunut, nyt pääsin jo alaosan "nurmikkoon" johon tulee Caron Waterliliesin silkkilankoja. Lanka on aivan upeaa pistellä! Liukuu helposti kankaan läpi ja jälki on todella ihanaa. Tekisi mieli ostaa muutama lisätokkakin näitä (yksivärisiä) mutta jospa nyt ensin tuhoaisi nykyisiä lankoja pois.

Olenkin oikein ylpeä itsestäni, uusia lankoja ei ole tullut ostettua viiteen viikkoon ja niin paljon on hommia vielä kesken näistä nykyisistäkin neule- ja ristipistolangoista, että enpä taida ihan hetkeen mitään ostaakaan. Viikonloppuna löysin taas uusia ihania ohjeita joita tekisi mieli aloitella, mutta koitan pitää tässäkin vähän taukoa että saisi jotain valmiiksikin välillä.

Kätköistä löytyi myös ikiaikoja sitten käsityölehdistä otettuja kopioita. Meinasin jo ne heittää suosiolla roskiin, kunnes kuitenkin niitä ryhdyin lukemaan ja sieltähän löytyi juuri sopivia ohjeita mm. pienen pojan liiviin ja kääntövarsisukkiin. Nämäkin sitten siirtyivät arkistooni talteen.

Guardian Angel kutsui...

...nimittäin jatkamaan pistelyä. En ole pistoakaan tehnyt varmaan kymmeneen kuukauteen, mutta nyt kiinnostaa taas. Työ on aloitettu tyttöjen ompelulla, isomman tytön kasvot ja vartalo alkavat olla hyvin hahmottuneet. Parin tunnin pistely ei kyllä vielä kovasti mitään tulosta tuo, sen verran pientä nyherrystä tämä on. Niin ja tietenkin jos osaisi laskea oikein, niin ei tarvitsisi purkaa... Kyllä raivostutti kun huomasin yhden virheen noin sadan piston päässä. Ei kun purkamaan, on nimittäin vielä raivostuttavampaa korjata sen yhden virheen aiheuttamia ongelmia. Tämän jälkeen olen muistanut olla erittäin tarkka siitä mihin kohtaan pisto tehdään.

Toissapäivänä kävin kahlaamassa pajukossa hakemassa virpomavitsoja ja sain eilen pengottua pääsiäiskoristeet esille. Pääsiäiskranssi pääsi ulko-oveen, johan tuo joulukranssi onkin vähän kulahtanut. Tänään taitaa olla virpomavitsojen askartelun aika.

Pistoilua

Ristipisto innostus iski ja Mirabilian Crescent Dreams työ on jo valmistunut hurjasti kolmessa päivässä.



Kohta pitää lopettaa pistely siksi aikaa että lankalähetys Kanadasta saapuu, siskoni osti mulle sieltä lankoja ja hinta oli jotain aivan muuta kuin täällä.

Kun tuo langanostolakkokin ensi viikolla loppuu, pitäisi vähän käydä läpi mitä juttuja olikaan kesken ja mitä pitäisi tehdä. Tässäpä listaa mitä pussukoista löytyy:

• vauvan raitapusero, ei enää kiinnosta, ehkä puran ja teen ilman raitoja
• kirjoneulelapaset (väreinä musta ja kirjava kanadan lanka)
• kaulahuivi mohairista ja Tangosta (sininen tällä kertaa)
• pikkuhuivi punaisesta Butterflysta
• neulepaita vihreästä Butterflysta
• ranteenlämmittimet arjangon langasta
• sukat regiasta (näitä on purettu ja neulottu uudelleen vaikka kuinka monesti kun ikinä ei ole silmukkamäärä hyvä tai on joku muu vika)
  
• Guardian Angel ristipistotyö
• Crescent Dreams ristipistotyö
  

Suunnitelmissa

• kirjoneulelapaset ja -sukat (lapasiin Woolin beige ja kolme eri lilaa, sukkiin musta ja punainen Nalle)
• hartiahuivi uusimman Kauneimmat käsityöt lehden ohjeella mohairista
  
• vauvan haalarit
• nuken makuupussi
• nuken terälliset housut
• mitähän muuta... eipä mieleen nyt tule, mutta kyllä näitä suunnitelmia riittää
  

Pitsiä, pitsiä

Toinen pitsisukka sai parin ja neitokainen omat pitsipolvisukat. Kivat niistä tuli.



Hamsteriaikana ei ole kauheasti tuota lankaa kulunut, kun olen enimmäkseen vaan näperrellyt pikkupuikoilla, mutta vähän yli puoli kiloa kai sentään.

Mitäs sitten tekisi? Vanhoja töitä olisi kesken, mutta toisaalta nyt pitäisi kuluttaa varastolankoja. Kirjoneulevillasukat Nallesta tai FairIsle-lapaset Woolista kuulostaisi aika kivalta. Ainiin, nytpä tiedänkin mitä teen. Sukkapuikkoja on kertynyt sen verran että ne eivät enää mahdu nykyiseen puikkosäilöön joten neulonkin niille toisen. Taidan neuloa sen pyörönä ja testata siihen miten neuletta leikataan.

Haaveilemiani kirjoja löytyikin kivasti kirjastosta ja kaukolainana toisista kirjastoista, joten nytpä pääsee ensin selailemaan sisältöä oikeasti ja sitten vasta ostaa kirjan jos vaikuttaa tosi hyvältä. Löysin kirjastosta näiden lisäksi

• Debbie Blissin New Baby Knits (pari ihanaa palmikkoneuletta ja vauvan haalari (pupu tai hiiri), palmikkoneule kiinnostaisi kovasti)
• Knitting FairIsle Mittens & Gloves (tosi upeita ohjeita, on varmaankin hankittava itselle)
• Viikinkineuleet
  

Viikinkineuleet kirjassa olikin juuri ihana ohje Silketweed-langalle jota JoenLangassa hypistelin. Sain pidettyä itseni kurissa ja ostin vain puikot, mutta niitä liukuesteitä ei enää ollut.

Haaveita

Oijoijoi... On kovin vaarallista vierailla toisissa blogeissa. Sieltä voi... ei korjaan, sieltä SAA ideoita joita pitäisi aina päästä heti toteuttamaan. Kuten vaikka täällä oli tämä upea pipo. Tilaisinkohan ohjeen vai alkaisinko itse työstämään? Olisikohan mulla lankoja? Oranssia on ainakin vähän varastossa

Lisäksi pyörähdin amazonilla ja listasin muutaman kivan kirjan, play.comissakin näitä olisi, vielä ilman postikuluja...

• Folk Mittens - Marcia Lewandowski
• Folk Socks - Nancy Bush
• Folk Shawls - Cheryl Oberle
• Latvian Mittens: Traditional Designs & techniques - Lizbeth Upitis
• Magnificent Mittens - Anna Zilboorg
• Simply Socks - Anna Zilboorg
  
• Traditional Fair Isle Knitting - Sheila McGregor
• Traditional Knitted Lace Shawls - Martha Waterman

Pitää piilottaa visa...

Puikkojen kopinaa

Ei siis kilinää, olen nimittäin neulonut bambupuikoilla tuota pitsipolvisukkaa. Ja vielä niin innokkaasti että ensimmäinen sukka on nyt valmis ja toinen on ekassa kuviokerrassa menossa. Socks, socks, socks kirjan ohje on 3-4 vuotiaalle, oma tyttäreni on kohta 6 v, joten suurensin sukkaa niin että lisäsin varteen yhden kuvion (8 s) lisää, neuloin kuviota 7 kertaa, kahdeksannen kuvion kohdalla kavensin 8 s ja neuloin vielä 2 kuviota. Sitten kantapää ja kärkeen kuusi kuviota. Hyvä tuli.

Kyllä muuten tuntui kamalan raskaalta neuloa sukan resoria metallipuikoilla noiden bambuisten jälkeen. Nehän eivät paina oikein mitään.

Eilinen leffailta tuotti myös tulosta, puolikas kaulahuivi KidMohairista ja Tangosta tuli valmiiksi. Tämä menee äidilleni myöhäiseksi synttärilahjaksi. Virkkasin hänelle jo aiemmin huovutetut tossut, mutta ne olivat liian isot, joten ne päätyivät sitten mummilleni.

Tossuista mieleeni tuli että joku oli ostanut Menitasta sukkien pohjiin laitettavia jarruja. Mullekin sellaisia, olisikohan noita Joen Langassa? Pitää käydä kyselemässä, niille olisi käyttöä.

Matkaneulontaa

Torstain matkapäivä auttoi varaston tuhoamisessa yksien pienien pöksyjen verran. Minni-nukke sai taas vaatetta. Lisäksi sain aloitettua Socks, socks, socks kirjan ohjeella pitsipolvisukat.



Lisäsin nyt myös kuvat aiemmille päiville Air-ristipistotyöstä ja lehtipiposta.

Sukkahaaveita

Eilen piti taas pengoskella lankalaatikoita kun mielessä alkoi pyöriä kirjoneulesukat itselle. Malli on vielä etsinnässä, mutta lankana tulisi olemaan musta ja punainen Nalle. Miksihän tuollaiset ideat syntyy aina myöhään illalla? Ei millään joutanut nukkumaan kun piti ohjetta yrittää etsiskellä.

Olen kyllä tullut siihen tulokseen että tälläinen yhtäkkinen ideointi johtuu matkalle lähdöstä, olen torstaina lähdössä työmatkalle Jyväskylään ja kun päätin että menen junalla, on matkalla tietysti oltava jotain tekemistä. Tälläisiä ideointipuuskia on ollut joskus ennenkin...

Lankojen etsinnän lisäksi neuloin vähän ranteenlämmitintä Arjangon langasta ja suunnittelin housuja ja makuupussia nukelle.

Air on kehystetty, vielä kun tuo mieheke ehtisi laittaa siihen narun että saisi sen seinälle.

Hurraa!

Vihdoinkin sain eilen illalla ryhdistäydyttyä ja pistelin valmiiksi Air-ristipistotyön (pojalleni). Perhosen siivet jäivät ilman kultalankakuviointeja (kuten aiemmin arvelinkin, se kultalanka saa hermoni kiristymään...), mutta perhonen on mielestäni muutenkin jo kaunis. Kehykset ostin viime kesänä kun sain valmiiksi sarjan toisen Earth-työn tyttärelleni.



Eilen ei joutanut yhtään neulomaan, ilma oli kuin morsian ja olimmekin lasten kanssa jäällä kävelemässä, luistelemassa ja elokuvissa Möhköfanttia katsomassa (äiti, onpa täällä iso telkkari). Kädetkin kutisivat aivan mahdottomasti. Onneksi on oikeat rasvat jotka auttaa.



Lauantaina sain valmiiksi vauvan lehtipipon, tosi suloinen. Jussi ja 7 veljestä langasta neuloin korvaläppämyssyn, tämä on vielä vaiheessa, sillä reunus kaipaa jotain koristusta. Yritin pykäpistoja, mutta ne eivät tunnu sopivilta. Ehkä virkkaamalla tulisi parempi. Korvaläppiä piti vähän purkaakin kun niistä tuli liian pitkät.

Dieetin tuloksia

Lankadieetti tuottaa tuloksia, lankaa ei ole lisää tullut ja varastoissa olevista langoista on jotain valmistunutkin.

Neuloin Woolista ja Tangosta vielä toisetkin lapaset, Tangosta ja KidMohairista kaulahuivin ja Popista pipon. Kaulahuivissa käytin silmukkamerkkinä sellaista klemmarin näköistä juttua, se kertoi kumpi puoli oli oikea. Muutoin olisin ollut sekaisin koko ajan siitä kummalla puolella neuletta olenkaan menossa.

Nyt löytyi piuha, tässä siis kuvia. Laitoin muutamia muitakin kuvia tammi-helmikuulle.



Ja tässä Minni-neiti poseeraa uuden hattunsa kera, villatakin neuloin kesällä.

Lapasia

Nyt on lapasilla parit, tein omille lapsilleni lapaset Woolista. Kameran piuha on hukassa, joten en voi nyt laittaa kuvia. Lahjapipo oli sopiva saajalleen, hyvä niin.

Isäni toi juuri mummoni jäämistöstä löytyneitä käsityökirjoja, tekisi mieli niitä ryhtyä heti lukemaan, mutta pitäisi nämä työtkin hoidella...

Varaston tyhjennystä

Monta projektia on tullut aloitettua, mutta vasta yksi on valmistunut, nimittäin pipo 7 veljeksestä. Kiva tuli, toivottavasti lahjan saajakin siitä pitää. Pipo valmistui kahdessa päivässä.



Tämän pipon lisäksi puikolle on siis päässyt kahdet lapaset Woolista (molemmista toinen lapanen valmis), pipo Popista (purin tähän toisen liian pienen pipon jotta lanka riittäisi), huivi Tangosta ja KidMohairista (edistynyt 30 sentin pituuteen) ja vauvan myssy on nauhoja vaille valmis. Siitä kyllä tuli nukelle sopiva...

Lankadietti alkoi

No niin, muutto on takana ja koti suunnilleen asuttavassa kunnossa (viikko siihen meni). Vielä puuttuu hyllyjä ja varasto on järjestettävä, mutta ehtiihän tuota. Ilmat Joensuussa ovat olleet kauniin keväiset, aurinko on meitä hellinyt. Lunta täällä kyllä piisaa ihan toisella tavalla kuin Helsingissä.

Langat ja muut käsityövermeet löysivät paikkansa ja viikonloppuna ehdin jo vähän istahtaa ja tehdäkin jotain. Lauantaina kävin Joensuussa neuletapaamisessa, kiitos seuralaisille, oli mukava tavata. Helsingissä en niihin koskaan ehtinyt, mutta jospa täällä ehtisin jatkossakin.

Tapaamisessa ja myöhemmin illalla neuloin kirjoneulelapasta jota olen tekemässä mustasta ja pätkävärjätystä langasta. Oikein hyvältä vaikuttaa. Sain myös valmiiksi vihreästä Woolista pipon pojalleni. Arjangon luonnonkuitulanka päätti kehitellä itseensä solmuja ja sen uudelleen käärimiseen hukkaantui paljon hyvää neulomisaikaa. Lopulta lanka antautui ja pääsin jatkamaan ranteenlämmittimien tekemistä. Sainkin yhden valmiiksi. Lankaa ei siihen paljoa kyllä mennyt, ehkä noin 25 g. Pitääpä ottaa se kauppaan mukaan ja punnita (mulla ei ole omaa vaakaa).

Koska tänään alkoi lankahamstereiden dietti, kävin eilen illalla keskusteluja lankavarastoni kanssa siitä mitä heistä pitäisi isona tulla. Muutamat kerät ilmoittivat innokkuutensa muuntua vauvan myssyiksi, kaula- ja hartiahuiveiksi, tossuiksi ja lapasiksi, toiset olivat hyvin hiljaa. Erittäin hiljaiksi jäivät kolme kerää lilaa Butterfly-lankaa jotka ovat ostoskoriin hypätessään väittäneet että heissä olisi ainesta pikkutytön puseroksi... Oliskohan kellään Butterflylle sopivaa tytön kesäpuseron ohjetta?

Muutama nalle-kerä ilmoitti halunsa tulla lapasiksi ja vaativat kaverikseen mustaa nallelankaa. Se kerä piti sitten käydä ostamassa eilen. Koska pohdinnassa on ollut myös edellisen Ullan ohjeilla toteutettu ylhäältä päin neulottu pusero, mukaan lähti myös kerä mustaa viola-lankaa, tennessee ei ole kiiltonsa takia suosiossani. Tällä kerällä on tarkoitus tehdä mallitilkku, jotta kerrankin saisi sopivan puseron... Jos vaikuttaa hyvältä, lisää violaa muuttaa meille, mutta siis vasta dieetin päätyttyä.

Pikaista neulomista

Jopas iski kärpänen, tein perjantaina ja sunnuntaina kumpanakin yhden parin lapasia novitan alpakkalangasta.



Nehän valmistuivatkin tosi nopeasti 3,5 puikoilla. Lanka oli riittoisaa, näiden jälkeen jäljelle jäi enää pieni mytty lankaa, josta voisi muotoilla vaikka nuken pipon sitten joskus. Kiitos lankahamstereiden, kohta pitäisi olla varastot vähän tyhjemmät.

Pakkaamista

Huoh, kyllä muuttaminen on kamalaa, laatikoita tunkee täyteen tavaraa ja silti sitä löytyy kaapeista vaikka kuinka. Mun käsityöjuttujakin on jo 13 laatikossa ja yhdessä puuarkussa...

Jotain käsityötäkin olen ehtinyt tehdä, Tampereen messuilta ostamastani Arjangon langasta on alkanut tulla ranteenlämmittimiä ja alpakkalapasiakin ehdin aloitella. Vauvan paita päätyi odottamaan hihoja. Kanadanlangasta aloitettuja lapasiakin ehdin eilen illalla vähän neuloa. Otin niistä kuvankin, mutta kameran johto on kadoksissa, joten ei kuvia nyt saa laitettua varmaankaan ennen muuttoa.

Muutenkaan en varmaan ehdi täällä käydä kirjoittelemassa seuraavaan puoleentoista viikkoon.

Lunta ja neulomista

Vihdoin tuli lunta Helsinkiinkin. Lumipyryisenä iltana olikin mukava käpertyä sohvalle kutimen kera.

Lauantaina pääsin itsekseni Menitaan lankaostoksille, ostin Mandarin Petitiä vauvan puseroon. Lisäksi parit uudet addin puikot, joista toiset bambuiset. Novitan 7 veljeksen raita-lankaa hypistelin, mutta jätin kuitenkin ostamatta.

Vauvan pusero tuli sitten aloitettua ja nyt on valmiina noin 13 senttiä. En ole koskaan raglanneuletta tehnyt, katsotaan miten sujuu. Bambupuikot ovat todella hyvät, lanka kulkee niilläkin hyvin. Suosittelen hankkimaan, vaikka kalliithan nuo ovat.



Viime viikolla valmistui myös kahdet tossut LettLopista. Ne kaipaisivat koristuksia, mutta koska huovutusneulat on jo pakattu ja aikaa ei koristuksien tekemiseen liiemmin ole, niin päätin antaa olla. Saavat nyt kelvata tuollaisenaan.

Air-ristipistotyön loppuun tekeminen tökkii, se metallilanka on tuskaa aiheuttavaa kun se ei kestä kasassa. Auringon ympärys on tehty, samoin vähän säteitä. Taidan suosiolla jättää ne siivet ilman, katsotaan miten pinna kestää.

Miten tässä taas näin kävi...

Hohhoijaa... Eihän mun pitänyt käydä kun vaan kirjastossa lukaisemassa lehtiä, mutta sitten yhtäkkiä olinkin ostamassa uusinta Modaa Cittarissa ja samalla lankahyllyllä paria vihreää Wool-kerää hypistelemässä (kun tuo nuorimmainen on keksinyt että vihreä pipo on saatava). No se Moda, Wool-kerät (onneksi edes alennetulla hinnalla) ja pari laatikkoa langoille sieltä lähti mukaan ja ihmeiden ihme, ne langat joita noihin laatikoihin olin kaavaillut, oikeasti mahtuivatkin niihin. Mitään muuta niihin ei sitten mahdukaan :-(

Modassa ihastuin malleihin 10 ja 46, ne voisivat olla toteuttamiskelpoisia. Ei vaan ole mitään aavistusta millaista lankaa tuo Gedifran lanka on. Mandarin Petitiä pitää hakea lehden alekupongilla, lasten paita (siis 46) olisi mukava tehdä tosi pienelle, kun sellaisia olisi tutuille keväällä syntymässä. Petitin jämiä voikin sitten käyttää nukenvaatteisiin, se viime kesänä tehty nukenmekko on edelleen tosi kiva.

Löytöjä

Juu, kyllä se ruskea pohja oli mukava, mutta muistutti liikaa suklaata, joten vaihtoon meni vielä kerran. Sen verran näköjään ymmärsin tästä bloggerin tavasta tehdä taustoja että sain muutettua taustakuvan ja kehysten värin ihan itse. Kuvienkin kehykset löytyivät ja linkit. No se tekniikasta.

Pikkarit tuli eilen valmiiksi, tänään pitäisi vielä ommella saumat, taidan kokeilla virkkaamalla kun housunlahkeisiinkin pitäisi muutama kerros neuloa, joten nekin voisi sitten virkata ja tehdä vaikka nirkkoreunan.

Mutta katsokaas tätä, minä joka en KOSKAAN löydä mitään kivaa kirpparilta, löysin eilen paikallisesta kierrätyskeskuksesta nämä upeat virkatut tyynyliinat, lankaa ja kerubitaulun. Kaikenlisäksi hinta oli aivan naurettava, 2 ja puoli euroa koko satsi... Eihän edes yhden liinan lankoja saa tällä hinnalla. Olen itse suunnitellut tekeväni jotain tälläistä, mutta ehkä nämä liinat riittävät romantiikan kaipuuni täyttämään toistaiseksi.

Uusi ulkomuoto

Alkoi tuo kuvien esitystapa tökkimään edellisessä blogin pohjassa, joten piti vaihtaa tyyliä. En tiedä onko tämä nytkään mahtava, mutta näyttää se omaan silmään paremmalta. Mitenhän kuvien ympärille saisi kehykset? Varmaan jokin ohjelma pitäisi olla, en tiedä jaksaisiko siihen enää paneutua...

Nuken pikkarit pääsi eilen puikoille ja ovat jo puolessa välissä (onkin niin kovin iso työ ;-) Tosin niidenkin ohjeessa oli kavennuksissa häikkää. Tulipa tässä kokeiltua lyhennettyjä kerroksia muotoiluna neuleessa, enpä ole niitä ennen tehnytkään.

Valmista tuli...

nimittäin siitä alpakkapiposta. Eikös ole upea?

Alpakkalanka päätti ryhtyä riittoisaksi, nimittäin nyt sitä on edelleen jäljellä kaksi ja puoli kerää. Kai tässä on asustepakettia ryhdyttävä tekemään, kun valmiina on kerta jo huivi ja pipo niin jospa tekisi vielä ne lapaset. Ei se lanka kyllä taida siltikään loppua... Huivinkin langat tuli pääteltyä vihdoin.

Seuraavana pitäisi aloittaa nuken pikkuhousujen tekoa, mitenhän onnistunee?

Matkaneulontaa

Auto kun joutui huoltoon, niin piti ryhtyä bussin käyttäjäksi ja mitäpä sitä muutakaan bussissa tekisi kun neuloisi? Aloitin toissailtana Butterflystä pientä kolmiohuivia ja eka pitsineulemalli jota yritin ei onnistunut ollenkaan. Toinen malli olikin sitten yksinkertaisempi joten sitäpä sitten olen käyttänyt. Tämä huivi on kätevä ottaa mukaan bussiin, kun koko homma mahtuu taskuun.

Eilen myös alpakkapipo eteni, tosin oli kerrankin mentävä ajoissa nukkumaan, kun on tullut valvottua ihan liikaa.

Sain myös aikaiseksi vihkon johon olen nyt kirjoittanut joitain omia ohjeitani, mm. unelmalapasien. Ne iänikuiset lippulappuset saivat siis kyytiä.

Vieroitusoireita

Melkein meinasi vieroitusoireita olla eilen kun olin tekemättä mitään käsitöitä kokonaista puolitoista päivää... Minäkö addiktoitunut? Kyllä, todellakin.



Alpakka-langasta syntymässä oleva pipo on edennyt ensimmäisen kuviokerran yli ja näyttää todella mukavalta. Pipon kuvio on vähän erikoisempi, siinä sama iso kuvio tehdään molemmille puolille pipoa niin että eteen ja taakse tulee kolmen silmukan mittainen raita. Tähän raidan kohtaan onkin pitänyt laittaa merkki, sillä muuten kuvio menisi siinä ihan sekaisin. Merkkinä oli ensin iso avaimenperä, mutta eilen pengoin kaapista helmivarastoni ja tein muutaman neulemerkin. Ei niin kovin upeita, mutta ajavat hyvin asiansa.

Maanantaina piti käydä taas kerran Menitassa ostoksilla. Pitäisi parit tossut tehdä, joten hain LettLopia niihin. Olisi mulla muitakin huopuvia lankoja kotona, mutta en ole joutanut niistä tekemään koetilkkuja. Tuon LettLopin huopumistyylin jo tiedän, joten tossujen tekeminen on nopeaa. Menitassa oli paljon Novitan lankoja alessa, mukaan tarttui alkuperäisten suunnitelmien lisäksi vain yksi kerä kirkkaanpunaista Butterfly-lankaa. Tästä aion tehdä itselleni pienen kolmiohuivin kesää varten. Pari iltaa onkin nyt mennyt huivin kuvion pohtimisessa, unta odotellessa ehtii hyvin. Jotain pitsistä se voisi olla, joko neulottua tai virkattua. Yksi hyvin yksinkertainen neulottu malli olisi jo mielessä ja virkatut pitsireunat.

Air-ristipistotyöhön olen saanut pisteltyä nimen, syntymäajan ja vähän kultalankaa auringon rajauksiksi. Totesin että työn alkuperäisessä kuvassa on käytetty jotain muuta kultalankaa kuin mitä pakkauksen mukana tuli, kuvassa rajat ovat huomattavasti paksummat kuin minun ompelemani.

Keskeneräiset työt

• kirjoneulepipo alpakkalangasta
  
• paita Butterflystä, etuosa valmis, hihoista neulottu noin 10 senttiä, en ole voinut neuloa kun lanka jää karheisiin sormenpäihin kiinni, nyt iho olisi taas aika hyvässä kunnossa
  
• kirjoneulelapaset merinovillalangasta
• Regian kuviolangasta sukat, yritän näihin tehdä lyhennetyin silmukoin kantapään, hyvää ei ole vielä tullut, joten odottavat oikeaa hetkeä kun inspiraatiota siihen on, näillä ei mikään kiire ole
  
• Air-ristipistotyö, kultalankarajaukset puuttuu
  
• Guardian Angel-ristipistotyö, en ole koskenutkaan kesän jälkeen
  
• unohdinkohan jotain, kun ei näitä niin paljon ole? No sellaista se on...
  

Aloittamatta/suunnitelmissa

• kahdet huovutettavat tossut LettLopista lahjoiksi
  
• pieni kolmiohuivi itselle
• hartiahuivi mohairista (Fifi)
• kaksi kaulahuivia mohairista ja Tangosta
• pikkuhousut, housut, tossut BabyBorn nukelle
• ristipistotöitä, useita erilaisia, mm. ihana sinipukuinen joulupukki
• huovutustöitä, useita erilaisia
  

Valmistumisia

Hiphei, Novitan Alpaca-langasta neulottu huivi on nyt sitten valmis. Tai no, päättelyä vaille valmis. Huivi kummasti pidentyi sitä silittäessäni, eipä kyllä ihme, se olikin kovin ryppyinen kun malli on sen tyylinen. Tytär väitti huivin haisevan pahalle, milloinpa villa olisi silitettynä kauhean hyvälle haissutkaan. Mallissa huivin alareunaan tulee sahalaita, yläreunaan sellaista ei tullut, ehkä päättelyn olisi pitänyt olla tiukka. Tämä varmaan siis vielä puretaan... Lankaa jäi yli kolme kerää, joten katsotaan mitä niistä syntyy, ajattelin ensin lapasia, sitten kääntövarsisukkia ja nyt pipoa... Ehkäpä pipo olisi oikea ratkaisu, tuollaista harmaata minulla ei olekaan. Kaivelin eilen illalla kätköistäni pipon malleja ja yksi mielenkiintoinen löytyikin. Sitä voisi hyvin soveltaa tähän.

Toissailtana valmistui myös Air-ristipistotyön "tavalliset osuudet". Ompelematta on enää nimi, syntymäpäivä ja ne osuudet jotka tehdään metallilangalla. Perhosen siipiin tulisi paljon hopealankakirjailua, lähinnä rajaamaan alueita. Pitää katsoa miltä se näyttää, kannattaako tehdä. Ne siivet ovat ihan hyvännäköiset nykyisine kuvioineenkin.

Silkkisiä sisälapasia pitäisi nyt saada ommeltua, muuten jää tyttären lapaset kokonaan pitämättä kun hän valittaa että ne kutittaa...

Ystävämme olivat meillä käymässä uuden vuoden aikaan ja he pyysivät meitä keväällä syntyvän lapsensa kummeiksi. Suostuimme tietenkin, joten nyt tekisi mieli jotain tehdä tälle vauvallekin. Ristipistotaulu tai jotain neulomusta. Katsotaan mitä tekisi mieli tehdä.

Ainiin, asunto löytyi Joensuusta, vuokrasopimus on nyt allekirjoitettu. Muuttoautokin on löytynyt. Mies lähtee sunnuntaina, toivotaan että seuraavat kolme viikkoa menevät nopeasti ilman suurempia ongelmia.