Tyttären Pullip-nukeille neuloin talvilomalla muutamia takkeja ja paitoja. Tässä kuvakavalkadia.
Eräänä aamuna heräsin tällainen liivimalli mielessäni, joten sitäpä sitten nukelle piti testata. Lankana jotain puuvillalankaa. Kiinnitys nepparilla.
Levillä muotikuvauksissa, edessä Taeyang nukke jolla neulomani pipo ja pusero, takimmaisena Pullip-nukke minun piponi kera. Pipot mun malleja.
Tässä neitonen keväisessä asussaan, hame mun itse kehittelemä, takkina February jacket. Ostoskassi myös mun itse kehittelemä, tosi helppo ommeltava vaikka on noin pieni. Takki on tässä vähän suuremmassa koossa, koska nuken vartalona on obitsu L. Samanlainen kevään värinen takki tuli toinenkin tehtyä, normikokoisena. Takin kiinnitys pienillä napeilla kera oikeiden napinläpien.
Takin alla toppi, Strapless Top. Topeissa takana kaksi nepparia.
Taeyang nukke sai vielä villatakin Fortissima Socka langasta. Malli mun omani. Kiinnitys nepparilla.
Neitosella päässään virkkaamani yli-iso kevätmyssy (että takaa jää pussille) ja olalta roikkuu virkkaamani kassi. Toppi sama kuin yllä, lankana novitan virkkauslanka. Näitä toppeja tein useamman kokoisia eri obitsu-vartaloille sopivaksi.
Jos joku mun malleista kiinnostaa, niin ilmoittele. Ohjeita voisi olla mahdollista saada jos vain saisin itseni innostumaan niiden kirjoittamisesta.
White vest, yellow skirt, all hats and bags, taeyang sweater and cardi are designed by me. If you would like to have a pattern for some of these, let me know. I have made notes when making these, so I could write a pattern.
perjantaina, huhtikuuta 12, 2013
tiistaina, huhtikuuta 09, 2013
Kankaita käyttöön
Jotta ei menisi ihan vaan kankaiden ihailuksi, niin päätin penkoa kaapista sinne jemmattuja keskeneräisiä. Kaapista löytyi pari valmista tilkkupintaa jotka taisivat valmistua viime syksynä. Tilkkujen malli on japanilaisesta kirjasta. Tilkkuja oli tosi hauska tehdä, kun niitä sai ommella sarjatyönä. Valmistuivat siis nopeasti.
Tilkkujen kankaat ostin pari vuotta sitten Tilkkutexistä. Nämä ovat tällaisia perinteisemmän näköisiä, kudottuja kankaita (tuota mustaa lukuunottamatta). Nämä kankaat ei kyllä oikein ole mun tyylisiä. Ihan kivoja kyllä, mutta eivät vaan oikein nappaa.
Nyt sitten päätin ommella nämä tilkut kassiksi niin pääsevät nopeasti käyttöön. Lisäsin pohjalle ruskean kankaan, tein sisäkassin ja vahvistetut kahvat.
Kassiin tuli sisälle tasku ja lenksu avaimille. Pohjalle tein myös vahvikkeen, että kassin täyttäminen olisi helpompaa.
Löytyi kaapista vähän iloisempiakin tilkkuja, kovin pieniä tosin, vain 1 3/4 tuumaa. Näistä pitää leikellä nuo päät ja sitten voisi sommitella jotain kivaa kuviota.
Tilkkujen kankaat ostin pari vuotta sitten Tilkkutexistä. Nämä ovat tällaisia perinteisemmän näköisiä, kudottuja kankaita (tuota mustaa lukuunottamatta). Nämä kankaat ei kyllä oikein ole mun tyylisiä. Ihan kivoja kyllä, mutta eivät vaan oikein nappaa.
Nyt sitten päätin ommella nämä tilkut kassiksi niin pääsevät nopeasti käyttöön. Lisäsin pohjalle ruskean kankaan, tein sisäkassin ja vahvistetut kahvat.
Kassiin tuli sisälle tasku ja lenksu avaimille. Pohjalle tein myös vahvikkeen, että kassin täyttäminen olisi helpompaa.
Löytyi kaapista vähän iloisempiakin tilkkuja, kovin pieniä tosin, vain 1 3/4 tuumaa. Näistä pitää leikellä nuo päät ja sitten voisi sommitella jotain kivaa kuviota.
sunnuntaina, huhtikuuta 07, 2013
Kangasvarastoa
Ja kangasvarasto sitten vaan kasvaa... Posti toi paketin kotiin FatQuarterShopista, Modan Mod Century-kankaita.
Ihania! Melkein jo tervehtyi flunssasta näitä katsellessa, mutta ikävä kyllä vaikutus oli vain hetkellinen. Pää pyörii täynnä ajatuksia mitä näistä voisikaan tehdä.
Erityisen mukaviksi nämä kankaat teki se että ne olivat ilmaisia. Tilasin viime syksynä FQS:stä Riley Blaken Songbird-kankaita ja kun aloin kankaita leikkaamaan, totesin että ne olivat kaikki liian pieniä. Sain nämä kankaat hyvitykseksi tuosta.
Tosin olihan tuolla kaapissa jo entuudestaankin kankaita... Tässä pari otosta tammikuulta kun kankaissa oli jotain järjestystä.
Olenkin suunnitellut että pitäisi ryhtyä tekemään itselle päiväpeitto jossa olisi monenlaisia kuvioita ja monenlaisia kankaita, vähän farmers wife-tyyliin. 99 Modern Blocks -kirjassa oli monta hyvää blokkia ja pinterestistä noita on viime aikoina löytynyt useampiakin lisää, joten varmaan pikemminkin tulee runsauden pulaa että mitkä kelpuuttaisi...
Ihania! Melkein jo tervehtyi flunssasta näitä katsellessa, mutta ikävä kyllä vaikutus oli vain hetkellinen. Pää pyörii täynnä ajatuksia mitä näistä voisikaan tehdä.
Erityisen mukaviksi nämä kankaat teki se että ne olivat ilmaisia. Tilasin viime syksynä FQS:stä Riley Blaken Songbird-kankaita ja kun aloin kankaita leikkaamaan, totesin että ne olivat kaikki liian pieniä. Sain nämä kankaat hyvitykseksi tuosta.
Tosin olihan tuolla kaapissa jo entuudestaankin kankaita... Tässä pari otosta tammikuulta kun kankaissa oli jotain järjestystä.
Olenkin suunnitellut että pitäisi ryhtyä tekemään itselle päiväpeitto jossa olisi monenlaisia kuvioita ja monenlaisia kankaita, vähän farmers wife-tyyliin. 99 Modern Blocks -kirjassa oli monta hyvää blokkia ja pinterestistä noita on viime aikoina löytynyt useampiakin lisää, joten varmaan pikemminkin tulee runsauden pulaa että mitkä kelpuuttaisi...
lauantaina, huhtikuuta 06, 2013
Kirjan päällinen - Diary cover
10-vuotiaana päiväkirjan kirjoittaminen oli kivaa, tosin hetkittäin myös suorittamista kun kavereiden kanssa yllyttiin kisaamaan siitä montako sivua on päivän aikana kirjoitettu. Voitte arvata miten järkevää tekstiä päiväkirja noiden päivien osalta sisälsi... :-) Sittemmin päiväkirjan pitäminen jäi satunnaiseksi ja lopulta ehkä kerran vuodessa tapahtuvaksi asiaksi. Päiväkirja olisi kuitenkin kiva juttu koska myöhemmin olisi oikeasti hauska lukea mitä on tullut tehtyä ja pohdittua.
Niinpä päätin aloittaa päiväkirjan pitämisen taas tällaisella kevennetyllä versiolla, eli viiden vuoden päiväkirjalla. Suomessa myytävät usean vuoden päiväkirjat eivät jotenkin tuntuneet mukavilta, niissä oli liikaa kaikkea ja ne olivat liian isoja. Bookdepository palveli ja toi valikoimistaan Teresa Shopsin:n 5 year diary -kirjan. Kirja on ihanan pieni ja eleetön. Päiväkirjasivujen lisäksi on tilaa luettujen kirjojen ja matkakohteiden listoille.
Koska kirjan on kuitenkin tarkoitus kulkea mukana seuraavat viisi vuotta, ajattelin hieman piristää sitä erinäköisellä kannella.
Ohjeita tällaiseen kirjan/vihkon kannen tekemiseen löytyy netistä useita, mutta itse tykästyin Stitched in Color:in kanteen. Tässä versiossa kansi jää hyvin ohueksi kun sitä ei mitenkään tikata tai pehmusteta. Kangas oli kooltaan 8,5 x 15 tuumaa ennen sivujen taitteita. Kankaat on jämälaatikostani.
Kankaan koko olisi saanut olla hieman isompi. Yllä olevasta kuvasta näkyy että läpät eivät ole samankokoiset. Tämä johtuu siitä että halusin kannen kankaiden menevän juuri tietyllä tavalla, joten en sitten mittaillut sen tarkemmin kummankin puolen läppien kokoja. Onneksi tuo ei vauhtia haittaa.
Tosin heti jo mielessä kävi että pitäisikö tätä vielä parannella lisäämällä johonkin kohtaan paikka kynälle, että se olisi aina saatavilla kun tekee mieli kirjoittaa. Ehkäpä siis versio kakkonen olisi tehtävä...
When I was 10 years old, writing diary was fun. Since then diary writing slowed down, maybe once a month and then once a year. I decided to start again with a small thing and ordered 5 year diary from Bookdepository. Since this book should be with me next five years, I wanted to make it a new look.
There are lots of tutorials in the net, but I liked Stitched in Color's tutorial. Fabric was 8.5 x 15 inches before flap folds. All fabrics are from my leftover bin.
Niinpä päätin aloittaa päiväkirjan pitämisen taas tällaisella kevennetyllä versiolla, eli viiden vuoden päiväkirjalla. Suomessa myytävät usean vuoden päiväkirjat eivät jotenkin tuntuneet mukavilta, niissä oli liikaa kaikkea ja ne olivat liian isoja. Bookdepository palveli ja toi valikoimistaan Teresa Shopsin:n 5 year diary -kirjan. Kirja on ihanan pieni ja eleetön. Päiväkirjasivujen lisäksi on tilaa luettujen kirjojen ja matkakohteiden listoille.
Koska kirjan on kuitenkin tarkoitus kulkea mukana seuraavat viisi vuotta, ajattelin hieman piristää sitä erinäköisellä kannella.
Ohjeita tällaiseen kirjan/vihkon kannen tekemiseen löytyy netistä useita, mutta itse tykästyin Stitched in Color:in kanteen. Tässä versiossa kansi jää hyvin ohueksi kun sitä ei mitenkään tikata tai pehmusteta. Kangas oli kooltaan 8,5 x 15 tuumaa ennen sivujen taitteita. Kankaat on jämälaatikostani.
Kankaan koko olisi saanut olla hieman isompi. Yllä olevasta kuvasta näkyy että läpät eivät ole samankokoiset. Tämä johtuu siitä että halusin kannen kankaiden menevän juuri tietyllä tavalla, joten en sitten mittaillut sen tarkemmin kummankin puolen läppien kokoja. Onneksi tuo ei vauhtia haittaa.
Tosin heti jo mielessä kävi että pitäisikö tätä vielä parannella lisäämällä johonkin kohtaan paikka kynälle, että se olisi aina saatavilla kun tekee mieli kirjoittaa. Ehkäpä siis versio kakkonen olisi tehtävä...
When I was 10 years old, writing diary was fun. Since then diary writing slowed down, maybe once a month and then once a year. I decided to start again with a small thing and ordered 5 year diary from Bookdepository. Since this book should be with me next five years, I wanted to make it a new look.
There are lots of tutorials in the net, but I liked Stitched in Color's tutorial. Fabric was 8.5 x 15 inches before flap folds. All fabrics are from my leftover bin.
torstaina, huhtikuuta 04, 2013
Pääsiäispuuhia
Pääsiäisen suunnitelmat eivät ihan toteutuneet, sillä ompelulle ei ollut tilaisuuksia juurikaan ja kovat pääkivut estivät melkein neulomisenkin. Jotain pientä sentään sain tehtyä, nimittäin lasimagneetteja.
Lasinpalat ja magneetit löytyivät askartelulaatikostani, jota siivosin pääsiäistä edeltävällä viikolla. Askarteluroinaa on kaikenmoista tullut haalittua, mutta toteutus on jäänyt vähän heikolle tolalle. Nyt sain vihdoin laatikot siivottua niin että sinne jäi vain ne jutut joita arvelen että voisin käyttää ja muut lähevät lahjoituksiin.
Lasinpalat tulivat mieleeni kun selasin vanhoja Kodin kuvalehtiä ja sieltä silmään osui raidallinen Smegin jääkaappi. Samaisesta lehdestä alkoi sitten löytyä muitakin kivoja kuvia jotka tähän tarkoitukseen sopivat.
Leikkasin kuvan lasinpalan taakse sopivaksi ja kiinnitin kuvan decoupage-lakalla lasiin. Vähän lakkaa lasiin, kuva päälle ja lisää lakkaa kuvan taakse. Kuivatus ja lisää lakkaa x 2. Sitten kuumaliimaa ja magneetti kiinni.
Nopeaa ja helposti valmistuvaa hommaa. Nyt on mukava kiinnitellä ostoslistaa jääkaapin oveen kivoilla magneeteilla. Yksi huopapallokin halusi magneetiksi :-)
Yksi pidempään pöydällä pyörinyt projekti sentään tuli surautettua, kässäpussi tällaisista tilkkupeittoa matkivista kangastilkuista. Hauskoja kankaita.
Lasinpalat ja magneetit löytyivät askartelulaatikostani, jota siivosin pääsiäistä edeltävällä viikolla. Askarteluroinaa on kaikenmoista tullut haalittua, mutta toteutus on jäänyt vähän heikolle tolalle. Nyt sain vihdoin laatikot siivottua niin että sinne jäi vain ne jutut joita arvelen että voisin käyttää ja muut lähevät lahjoituksiin.
Lasinpalat tulivat mieleeni kun selasin vanhoja Kodin kuvalehtiä ja sieltä silmään osui raidallinen Smegin jääkaappi. Samaisesta lehdestä alkoi sitten löytyä muitakin kivoja kuvia jotka tähän tarkoitukseen sopivat.
Leikkasin kuvan lasinpalan taakse sopivaksi ja kiinnitin kuvan decoupage-lakalla lasiin. Vähän lakkaa lasiin, kuva päälle ja lisää lakkaa kuvan taakse. Kuivatus ja lisää lakkaa x 2. Sitten kuumaliimaa ja magneetti kiinni.
Nopeaa ja helposti valmistuvaa hommaa. Nyt on mukava kiinnitellä ostoslistaa jääkaapin oveen kivoilla magneeteilla. Yksi huopapallokin halusi magneetiksi :-)
Yksi pidempään pöydällä pyörinyt projekti sentään tuli surautettua, kässäpussi tällaisista tilkkupeittoa matkivista kangastilkuista. Hauskoja kankaita.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)