Kaikki tämä vain yhdessä vuorokaudessa...

Päätin tehdä tyttärelleni kirjanmerkin kun hän oppi tuossa keväällä lukemaan ja nyt on ostettu jo ensimmäinen ihan oikea kirjakin (jossa siis on enimmäkseen tekstiä). Hän valitsi mallin minun joskus ikiaikoja sitten ostamista paketeista ja tämän verran se ehti edetä eilisaamuna riippukeinussa löhötessä.


Joensuulaisen käsityöliike Joen Langan omistaja oli innostunut neulepäivästä ja oli asettanut liikkeen ulkopuolelle lankoja ja puikkoja jotta kuka vaan ohikulkeva voi neulomista kokeilla

ja sielläpä mekin joensuulaiset neulojat sitten istuimme neulomassa.

(Tosin yksi meistä vaan huijaa, voitte itse päätellä kuka.)

Mieheni pyysi tulemaan kotiin, koska pitäisi lähteä retkelle ja kun minulla ei yleensä ole mitään syytä kieltäytyä a) koska pidän itsekin retkistä (varsinkin tuollaisina kauniina kesäpäivinä kuin eilen) ja b) se aina voittaa kodin siivoamisen (joka vieläkin odottaa tekijäänsä),

niin lähdimme sitten Kolille ihailemaan maisemia. Illalla päädyimme vielä anopin mökille saunomaan ja uimaan. Vesi oli jo paljon lämpimämpää.

Reissun aikana valmistui kesäpuseron toinenkin kappale ja tänä aamuna yhdistin kappaleet ja tein reunaan rapuvirkkauksen. Paidasta tuli oikein mukava.


Puseron kappaleiden valmistuttua aloitin täysin varrettomien sukkien neulomista punaruskean Regian jämistä.

Illalla vielä jumin telkkarin ääreen ja aloittelin pitsinvirkkausta kun kuvassa näkyvä ohje on minua kiusannut jo pidemmän aikaa ja päivällä löysin Joen Langasta tähän sopivaa virkkauslankaa.

Olihan tuo näpertämistä taas, en tiedä jaksaako tuota kovasti tehdä, mutta pitäähän sitä kokeilla. Tänään löysin sitten melkein samanlaisen ohjeen Mary Oljen Kauneimmat pitsit kirjasta, joten voi ollakin että teenkin tämän.