Have a nice day...

...tadattaadddaa... Bon Jovin uusinta tässä kuuntelen...

Mutta sitten asiaan, messuilta tuli mukaan raahattua kasa esitteitä, tässä parhaimmat linkit:

• AnnaQ
• RosaMatilda
• Maarian korupaja
• Lasin aika
• Puutyöhuone Jollywood
• Ilonadeco

Esitteiden plaraamisen lisäksi täällä on syntynyt kännykoruja

Näitä oli kyllä kiva tehdä, tuon pyöreän osan tekeminen metallilankaan oli aika haasteellinen juttu, mutta alkoihan se onnistua kun tarpeeksi yritti. Totesin että ihan pyöreät pihdit olisi varmaan hyvät, meillä ei sellaisia ollut. Hampaattomat pihdit sentään Miehen työkaluvarastosta löytyi. Kun sain nämä tehtyä, totesin että mun ikivanhassa rouskussa ei näköjään olekaan paikkaa mihin tälläisen laittaisi. Höh.

Eilinen ilta sujui rauhallisesti sohvan nurkassa istuen ja sisustusohjelmia tuijotellen, niin ja tietysti neuloen. Ehkä nuo joululahjat vielä valmistuu... Joululahjoiksi tehdyt jutut julkistan joskus joulun aikaan (kun on tuolla Vancouverissakin saatu paketit auki). Mä en oikein tiedä miten suhtautuisin siihen että Mies joutuu luultavasti olemaan töissä aattoillan. Toisaalta rahaahan siitä saa, mutta kyllä mä kuitenkin olisin halunnut että se olisi kotona. Tylsää.

Jatkanpa vielä...

Kun tää dementia on jo iskenyt niin ei kaikkea voi millään muistaa kerralla...

Piti noista messuista vielä mainita että mä kyllä tykkäsin niistä, tosi paljon oli kaikkee kivaa ja erilaistakin kuin viime vuonna, mutta isot ständit (kuten Novita ja Tekstiiliteollisuus) oli ihan onnettomia, niillä ei ollut siellä oikein mitään. Vihreältä vyyhdiltäkin olin odottanut enemmän. Pirkanmaan käsi-ja taideteollisuus ry:n ständi oli tosi kiva, ne helmivirkatut matot oli upeita! Sellaisen minäkin haluaisin, mutta epäilenpä että ei siitä mitään tulisi kun siitä matosta tulee aika painava (mulle ei ihan minimatto kelpaisi).

Novitan osaston ohi kävellessäni perjantaina tuossa vähän ennen viittä niiden markkinointipäällikkö sattui siinä tokaisemaan, aika tyhjiä lankalaatikoita katsellessaan, että "näinköhän meillä on huomiseksi mitään myytävää..." En kyllä ymmärrä miten ihmiset viitsi sieltä niitä lankoja rohmuta, melkein halvemmalla moisia irtoaa Anttilasta. Ehkä mä olen poikkeava, ei mua niiden huopanen tai hippy kiinnosta yhtään. Novitan muotiesitys sai mussa aikaan lievää hörähtelyä kun samainen markkinointipomo messusi että on tosi muodikasta kun neulotaan 10 jopa 15 mm puikoilla paksuista ei niin villaisista langoista. Omissa käsissäni oli samaan aikaan valmistumassa ohuen ohuesta alpakkalangasta huivi ja puikotkin on vaan neloset. Mitään en ole tainnut noin isoilla puikoilla neuloa, koskaan... no mä en taidakaan olla muodikas.

Laukkunäyttely sai ideoita pyörimään päässä. Bongasin sieltä neulontalistan Mirjan tekemän avainlaukun ja joensuulaisen Marjan tekemän kravattilaukun. Kisan voittanut koivulaukku oli musta vähän aneeminen, se oli jotain ihme kangasta.

Kävinpä sitten messuilla...

Oijoijoi... Lompakko olisi pitänyt parempana että en minnekään messuille olisi edes lähtenyt, mutta kun tuli lähdettyä niin tällaista sieltä löytyi:

Hahtuvaa ja silkkivillaa, kerijälaite, heijastinlankaa, sukkalankaa, helmiä, tarroja joulukortteihin, villahahtuvia ja pellavaa, nappeja, puikot, piparimuotit, joulukoristeet...

Näille kaikille on suunniteltu kohtalo, joten voinette odottaa jatkossa hahtuvatossuja, -laukkua, villasukkia, värjättyä lankaa, joulukortteja, huopatonttuja, huovutetut korvaläpät ja kännykoruja, vain joitain mainitakseni... ;-)

Matka oli pitkä, kymmenen tuntia bussissa vaati rankat huvit eli matka sisälsi tiukkaa neulomista ja rokkia korvalapuista. Joululahjatyö edistyi hyvää vauhtia, ehkä vielä on toivoa että se jouluksi valmistuisi...

ps. tiedättekö muuten että Yön konsertin narikassa ehtii hyvin neuloa sukkaa...

Hoppua, hoppua, hoppua, eikö sille näy loppua?

Susanna ihmetteli mitä tekemistä ihmisillä on etteivät ehdi bloggaamaan... Kyllä puuhaa riittää.

Mun päiväni kuluvat töissä, lasten hoitoon viennissä/haussa, lasten harrastuksien kuljetuksissa, ruoanlaitossa, vaatehuollossa, yleisen siisteyden ylläpitämisessä ja käsityöaikaa on oikeastaan vain iltaisin lasten nukkumaanmenon jälkeen. Jos silloin nettailee, ei käsitöitäkään tule tehtyä eikä sitten ole oikein mitään aihetta mistä blogata (kun nyt blogini nimenomaan niitä käsittelee). Niin ja tietysti se kamalin pahe, nukkuminen. Ikävä kyllä mun on nukuttava noin kahdeksan tuntia yössä, muuten musta ei oo mihinkään.

Toisten blogien lukemiseen ja oman päivitykseen käytetty aika tulee nipistettyä yleensä työpäivästä, se korvaa puuttuvan kahvitauon. Lasten kanssa pitää varata aikaa myös siihen yhdessä sohvalla istumiseen ja kikatteluun. Lisäksi kuvakäsittelyä ei voi tehdä työkoneella, joten on avattava toinen kone ja sitäkään ei huvittaisi enää työpäivän päätteeksi tehdä.

Kaiken tämän välissä sitä sitten pohtii että mitä muuta sitä voisi elämällään tehdä ja voisiko olla muutakin kuin kiirettä koko ajan?

Onneksi sentään on viikonloppu tulossa, lapset menee hoitoon mummolleen, joten on aikaa ihan vaan itselle.

No se ajanpuutevalituksesta, vilkaistaanpa sitten mitä olen saanut aikaiseksi muutaman Helsingin lentokonereissun aikana.

Tästä on tulossa Mary Oljen Kauneimmat pitsit kirjan ohjeen mukainen pöytäliina, en tiedä vielä miten iso, tällä ei ole mitään aikataulua tai tarkoitusta, kunhan vaan haluan tuollaisen tehdä ja käyttää lentomatkat johonkin muuhun kuin istumiseen.

Huomenna Tampereelle, matkakäsityöt on jo valittu ;-)

Varmastikin olen sairas...

Tänne on nimittäin iskenyt pahemmanlaatuinen siivous- ja kokkausvirus. Olen todennut että syynä täytyy olla uuden asuntomme, joka on sellainen että sitä ihan oikeasti haluaa pitää siistinä. Kokkaaminenkin on kivaa kun voi kattaa pöydän kauniiksi ja nauttia siinä hyvästä ruoasta ja ympäröivästä tilasta. Viikonlopun saldona oli parikin uunissa haudutettua liharuokaa kun meille ajautui vuolukivinen pata. Totesin padan todella mahtavaksi ja erityisen hyväksi meille koska satumme asumaan talossa jossa on suora sähkölämmitys. Sähköä kuluu vähemmän kun pataa pidetään lämpimässä uunissa vain jonkin aikaa jonka jälkeen virta katkaistaan ja pataan varautunut lämpö hoitaa loput.

Lauantaina sain herätyksen ryhtyä neulomaan joulusukkia itselleni (idea näistä on muhinut ainakin kolme vuotta...). Pari tuntia tuli neulottua ja seuraavana päivänä koko homma meni purkuun, malli ei sopinutkaan tarkoitukseensa. Aloitin sitten uudelleen samaa vähän erityylillä, katsotaan miten käy.

Shaped Triangle -huivi voi hyvin, vähän liiankin sillä muistelin että ensimmäistä kuviota pitää neuloa kunnes silmukoita on 391, niitä pitikin olla 319... Onneksi seuraava kuvio kävi kuitenkin silmukoiden määrään joten suurta purkamisoperaatiota ei tarvinnut tehdä (toisaalta itseni tuntien, näinköhän olisin koskaan sitä tehnyt, olisin vain jatkanut samaa kuviota hamaan loppuun asti...).

Huomenna taas kerran lentokoneeseen, virkkaustyö edistyy aika hyvin kun näitä reissuja on nyt melkein joka viikko.

Niin ja perjantaina alkaa Kädentaitomessut Tampereella, ei kun sinne sitten...

Neulemeemiä

Kati laittoi meemin tänne, joten tässäpä mun mielipiteet.

Mieluisin lanka millä olet neulonut?
Mä pidän eniten ohuista langoista, alpakka- ja merinovillalangat on parhaita.

Suosikkipuikkosi?
Addin pyöröt, bambuisetkin käy. Mieluisin koko on ehkä 3, mutta skaala 2,5 - 5 mm välillä on sopiva mun käsiini. Isommat alkaa tuntua haloilta. Kyllä niillä neuloa voi, mutta ei välttämättä kauhean pitkään tai varsinkaan koko aikaa.

Kamalinta mitä olet neulonut?
Korvaläppäpipo Jussista. Sen mitat meni ihan pieleen, ja reunan viimeistely ei onnistunut ollenkaan. Hän häpeää tälläkin hetkellä kaapin nurkassa ja odottaa mitä inkvisitio päättää hänelle tehdä joskus hamassa tulevaisuudessa.

Paras ohje millä olet neulonut?(et ehkä käytä neuletta, mutta sitä oli hauska tehdä)
Tykkäsin tosi paljon HeartStringsin Cascading Hearts ohjeesta, se taitaa itse asiassa olla ainoa yhtään sukkaa isompi työ jonka olen tehnyt samalla ohjeella kahdesti. Voisin tehdä vieläkin uudelleen, mutta jospa ensin nuo kaikki muut huivit joita on suunnitelmissa...


Tärkein neulontatekniikka:
Osata neuloa siistiä nurjaa, samalla kireydellä kuin oikeata.

Paras neulekirja ja tai -lehti?
A Gathering of Lace, Mary Oljen Lapaskirjat. Neulelehdissä ei ole suosikkia, mitään niistä en tilaa kun tekemistä riittää ilman jatkuvia uusia ideoitakin (ja halvemmalla saa selata nuo kirjastossa, kotimaiset siis). Ostan jonkun jos siinä on tarpeeksi hyviä ohjeita.

Mieluisin knit-a-along?
En ole yhteenkään osallistunut. Aioin osallistua toiseen Mystery Shawliin, mutta enpä ole ehtinyt aloittaakaan, enkä nyt taidakaan kun huivi ei kuitenkaan tunnu miellyttävän mun silmääni. Ylipäänsä mulle ei sovi käsitöiden kanssa aikataulut, aikatauluja on työn ja muun elämän kanssa ihan tarpeeksi, näitä teen koska haluan ja jos valmista ei tule ajoissa, niin ei siitä tartte sitten stressiä ottaa. Lahjojen suhteen vähän sama, valmistuu jos on valmistuakseen. Jos ei, niin ostetaan jotain.

Mieleisimmät neuleblogit?
Seuraan yli sataa blogia, neuletiheys, Lauran blogi, Merrun puikot ja Susannan käsityöt luen ehkä ensimmäisenä päivittyneistä. Ulkomaisia blogeja luen ihan satunnaisesti jos joku linkki sinne vie.

Mielisuunnittelija?
Ei ole. Teen sellaisia juttuja mitkä silmää miellyttää.

Mitä neuletta pidät eniten (kuva olis yllätys)?
Villasukkiani, hartiahuiviani. Huivin kuva yllä, sukat sijaitsee nyt väärässä päässä Suomea tai oikeastaan minähän sitä väärässä paikassa olen.

Vastauksia tähän meemiin lukisin jatkossa mielelläni vaikka Merrun puikot ja Puikkopyörre -blogeista.

Jouluhaaveita

Ihastuttavaa, uusin Kotivinkin Joulu-lehti löytyi viikolla postilaatikosta. Tämä lehti on jo monta vuotta saanut minut haaveilemaan joulusta, sen tunnelmasta ja koristeista. Joulu on ehdottomasti lempijuhlani. Nytkin tekisi mieli alkaa kaivella koristeita esille ja tehdä uusia, eikä yhtään tunnu liian aikaiselta. Kangassydämiä ristipisto- tai nappikoristeella, joulupalloja jne... Jospa saisin miehen houkuteltua että voitaisi ulos virittää havuköynnös valoineen, onhan jo pyhäinpäivä.

CrossStitch Favourites lehti löytyi Anttilasta ja pakkohan se oli ostaa kun ohjeina oli pari FlowerFairyä ja muitakin kivoja malleja. Tässä kohdassa ei ehkä kannattaisi muistaa että edellinen Favourites lehti tuli ostettua pari vuotta sitten ja vasta yksi työ siinä olevista ihanista malleista on tehty... No, onhan tässä ihmisellä aikaa vielä tehdä näitä, toivottavasti.

Kummityttärellemme lähtevät syntymäpäivälahjaksi nämä säärystimet.

Ohje: omasta päästä
Lanka: Novita Isoveli, 100 g
Puikot: 5,5 mm

Kävin eilen Joen Langassa hakemassa taas yhteen ideaan tarpeita, kankaita tällä kertaa. Samalla reissulla hipelöin lankojakin (tietenkin) ja kaupassa päätin että teenpä minäkin BB-pipon.

Ohje: Lauran blogista
Lanka: Gedifra Fashion Trend Stripe (51% villaa, 49 polyakr.), 40 g
Puikot: 5 mm
Tätä lankaa olen jo pitkää halunnut ostaa ja kokeilla, tää pipo oli just hyvä kokeilukohde. Voi kyllä olla että mä en tuota pipoa saa käyttää, kun taisi tuo mun neitini siihen ihastua. Lanka oli oikein kivaa neuloa, välillä vähän jakautui. Tästä langasta voisi edelleen jatkaa haaveilemista, yksi pusero olisi kiikarissa...

Ja asiasta kolmanteen, on se kumma miten työt onnistuu ahdistamaan ihmistä. Olen kyllä todennut että mitä enemmän työt mua kiukuttaa, sen enemmän inspiraatiota käsitöihin tulee. Tälläkin viikolla olen jo kehitellyt vaikka kuinka monta juttua jotka syntyisivät noista varastossa olevista langoista (huomaatteko, onkohan jotain järkevöitymistä tapahtumassa kun en heti suunnittele uusien lankojen ostoa), nyt pitäisi vaan enää kehitellä sitä aikaa. Toisaalta, mikäpä kiire tässä on.

Lainasin kirjastosta toissa päivänä kirjan Hullu työtä tekee, kun pitäisi jotenkin osata jäsentää työntekoani. Tästä kyllä huomaa että mä oon vanhentunut, sillä ikinä ennen ei mua tälläiset "syvemmän ajattelun" kirjat ole kiinnostaneet. Aiemmin sitä on vaan porskutettu eteenpäin minkä on ehtinyt sen suuremmin pohtimatta. Kai tää ihan tervettä on, nimittäin se että välillä pohtii mihin oma elämä vie ja mihin sen haluaisi vievän.

Taikasormet...

... messuilla Joensuussa oli paljon kaikkea ihanaa ja minun mukaani tarttuivat nämä


Toikalta löytyi vyyhdinpuut joista olen jo pitkään haaveillut (päätin että nämä ovat joululahjani tai myöhästynyt synttärilahja ;-) hyvä tekosyy...) ja Wetterhoffilta Silvia lankaa sinisenä ja vaaleanruskeanpunaisena (väri on hyvin vaikeasti määriteltävissä...) Meinasin ensin ostaa tummaapunaista, mutta tulin siihen tulokseen että pientä sävyvaihtelua voisin kyllä harrastaa välillä.

Siniset piti ostaa ihan siksi että ne oli tarjouksessa ja väri on ihan sopiva äidilleni... Tosin se yksi huivi on jo kesken joten taitaa olla että nuo hetken vielä odottavat ennenkuin uutta ryhdyn tekemään. Hamppunaru on lasten jouluaskarteluihin.

Johanneksen Pellavat oli ihania, mutta en yksinkertaisesti raaskinut ostaa niitä enää näiden ostosten jälkeen ja Esiton kampalankaakin olisi tehnyt mieli, mutta kun siitä jo tein sydänshaalini, jäi sekin ostamatta.

Messut oli tosi hyvät, toivottavasti jatkavat näitä tulevina vuosinakin. Näiden jälkeen kyllä pohdin onko enää pakko Tampereelle lähteä, mutta kyllä mä sinne kuitenkin menen, ideoita hakemaan jos ei muuta. (Kyllähän mä jo mietin että josko tilaisin vielä kerijälaitteen tuonne Tampereelle, niin ei tarvisisi postimaksuja siitäkään maksaa... käsin keriminen on niin hemmetin tylsää hommaa...)

Ei tullut takkia, saati liiviä...

... eikä edes tossuja, joten tulipa nukeille hattuja.


Päätin ryhtyä testaamaan varastoissani olevia LettLopi lankoja tossuihin, mutta jotenkin onnistuin laskemaan niihin ihan liikaa silmuita leveyteen ja niinpä tossut eivät mitenkään kutistuneet tarpeeksi. Olin tehnyt mallitilkunkin... Onneksi huovutettua neulosta voi leikata ja nukenhatuissa ei ole niin nuukaa jos reunat vähän "hiutuisivat".

Lunta!

Talvi tuli! Lumiukko syntyi! Nyt lunta on jo paljon enemmän kuin tässä eilisessä kuvassa. Maisema on ihana. Operaatio puikot_lentokoneessa olikin täydellinen, sillä kuinka ollakaan, unohdin lähettää ostamani puikot ja muistin että ne ovat laukussani vasta sillä hetkellä kun laukkuni kulki läpivalaisussa. Kukaan ei sanonut mitään, joten enpä minäkään ;-) Huiviprojekti noita pidempiä puikkoja jo kaipasikin, nyt neulominen on vähän helpompaa. Myös salaisesta joululahjaprojektista on jo 3/4 valmiina, joten hyvältä näyttää. Joululahjoihin pitäisi kyllä ryhtyä hieman enemmän keskittymään, eihän tästä muuten valmista tule, tai ehkä pitää vaan tyytyä ostamaan lahjat messuilta.

Tampereen käsityömessuille olen lähdössä kun täältä sinne kyyti järjestetään perjantaina 18.11. Ensi viikonloppuna on Joensuussa käsityömessut, pitää yrittää ehtiä sinnekin, kun pitäisi viikonloppu yhdessä tapahtumassa olla. Satuin pääsemään erään järjestön hallitukseen, joten uusia hommia riittää ensi vuodelle (ihan kun tässä ei muuta puuhaa olisi)...

Ja vielä, viikonloppuna sukuani oli kyläilemässä tupareiden merkeissä ja saimme tämän (ja monta muuta ihanaa tuparilahjaa). Eikö ole mahtava... leipä?

Tarja, Tarja... :-)

Sunnuntaina ei voinut nukkua kun neulotutti ja töllöstä tuli Rock (Nicolas Cage...), eilen olisi nukuttanut ihan armottomasti, mutta ei voinut nukkua kun piti valvoa ja katsoa Conanin Tarja Halonen jutut. Kaikkea se keksiikin, mutta mikäpäs siinä, hyvää pressaehdokasta kehuu. Tuli sitten samalla neulottua (ilman neuletta ei millään olisi pysynyt hereillä), äidin huivi on edennyt ihan hyvin, silmukoita vaan on jo reilut parisataa, joten kerroksen neulominen kestää.


Tyttären lapaset on valmistuneet ja lahjasäärystimistäkin toinen. Uuttakin on tietty pitänyt aloittaa, olen aiemmin virkannut LettLopista useita tossuja (mm. nämä) jotka olen koneessa vanuttanut ja nyt haluaisin saada neulottua tuollaiset. Katsotaan miten käy, koepala on vanutettu ja mitat on laskettu, meneeköhän oikein. Isänpäiväkin lähestyy...

Torstaina pitää pyörähtää Helsingissä, tartteisin lisää Addeja, pitäisiköhän käydä sellaiset ostamassa ja postittaa ne sieltä itselle? Jotain virkattavaa aion ottaa taas koneeseen.

Maito on parasta ruokaa

Nyt vietetään Suomessa imetysviikkoa ja tänä aamuna paikallislehdessänikin oli pikkujuttu siitä miten jossain tutkimuksessa on todettu äidinmaidon olevan hyvää ravintoa vanhemmallekin lapselle.

Imetys oli minulle itselleni tärkeä juttu, halusin että se onnistuu hyvin ja hankin siitä tietoa itse mm. imetystukilistalta. Esikoisen lonkkalasta olikin sitten pienoinen järkytys ja sen kanssa saikin harrastaa monenlaisia imetystapoja. Kirjoitin siitä imetystukilistalle jutunkin. Imetys sujui hyvin ja puolen vuoden täysimetys oli totta molempien lasteni kohdalla. Kumpaakaan ei kiinteät ruoat oikein kiinnostaneet, joten vasta noin kahdeksan kuukauden kohdalla kiinteä ruoka alkoi imetystä vähentämään. Esikoista imetin vähän alle vuoden, kuopusta vähän yli vuoden. Kuopuksen pari viimeistä imetyskuukautta imetin vain iltaisin ja öisin koska olin töissä mieheni ollessa kotona.

En itse saanut sairaalasta minkäänlaista imetystukea, joten toisen lapsen kanssa lähdin kotiin heti kun se oli mahdollista, hänen ollessa noin 16 tunnin ikäinen. Kotona imetyksen aloittelu onnistui hienosti. Siihen aikaan keskustelin paljon netissä eri keskustelupalstoilla, joten molemmat lapset ovat aikoinaan maanneet tietokonepöydällä näppiksen edessä imemässä samalla kun äiti kirjoitteli juttuja nettiin, lapset eivät siltikään ole tietokoneriippuvaisia ;-)

Omien kokemusteni jälkeen en voi muuta kuin kannustaa imettämään, imetyksessä auttaa kun tietää asioista ja tietoa ei välttämättä neuvolasta saa, tässä netin laajat "arkistot" ovat hyvä apu. Ensimmäiset päivät/viikot ratkaisevat paljon, joten tuttia ja pulloa ja erityisesti lisämaitoa sairaalassa tulisi välttää. Vastasyntynyt pärjää yleensä hyvin äidinmaidolla eikä tarvitse lisämaitoa kuin erityisissä tilanteissa.

Klik-klik-klik *puikkojen kilinää*

Paljon muuta täällä ei ole kuulunutkaan iltaisin. Alpakkalangan parissa olen viettänyt pari viimeistä iltaa hyvin tiiviisti ja huivia on valmistunut noin viisikymmentä kerrosta. Nyt tuli hyvää käyttöä kerroslukulaskurillekin, ilman sitä ei millään pysyisi perässä millä kerroksella ollaan menossa.

Ja kun eihän se millään riitä että aloittaa vain yhden työn, niin aloitin myös tyttäreni lapasten ja yhden synttärilahjan neulomisen. Sitä se teettää kun saa valmiiksi töitä, uusia alkaa ilmestyä entistä enemmän... Ja ideoitahan tietysti riittäisi vaikka kuinka... Mistä sitä aikaa saikaan ostaa?

Jippii!

Tätä voi jo sanoa palveluksi, tilasin nämä langat viime torstaina ja nyt ne jo ovat perillä! Ehdottomasti voin suositella amerikkalaista KnittingZone kauppaa ja heidän lentopostiaan. Sain postituskuluista vielä extra-alennukset, joten hinta ei ollut ollenkaan paha.

Langasta voisin todeta, kuten Kirsi MerinoSilkistä, se on ohutta, siis todella ohutta, mutta sitähän minä halusinkin. Lanka on myös tosi pehmeää, joten luulen että siitä oikeasti tulee hyvä äidilleni.

Nuo karkin näköiset jutut on pyöröpuikkojen pidikkeitä, niihin kun työntää puikon päät, ei silmukat pääse puikolta karkuun. Nää oli ihan mitättömän hintaisia, alle dollarin. Huomattavasti halvempia kuin muiden samaan tarkoitukseen sopivat. Minä en ainakaan ole halvempia löytänyt.

Tilasin tästä samasta putiikista keväällä Cascading Shawlin ja LeafLacen ohjeet, niidenkään toimituksessa ei ollut mitään ongelmia. Lisäksi siellä on hyvä toimitustapa kärsimättömille (kuten minä), osa ohjeista on suoraan ladattavissa heidän sivuiltaan heti maksun jälkeen, joten ei tarvitse postia odotella.

Kuinka mä millään maltan odottaa työpäivän päättymistä että pääsee tätä testaamaan? On tässä kotona työskentelyssä huonojakin puolia...

ps. eihän kukaan vaan mainitse kellekkään että satuin tänään tilaamaan Play.comista Marjutin juuri esittelemän kirjan... sssshhhh...

Olalle taputtelua

Hyvä minä *tap tap* ! Olen saanut valmiiksi monta juttua jotka vaan ovat odottaneet omaan hetkeään, osa tosi kauankin (pari vuotta). Toiset kasvivärjätyt lapaset kasvattivat peukalonsa, pannulappu fritidsgarnista sai parinsa, nuken makari tuli tehtyä loppuun ja mikä ihmeellisintä, samalla kertaa myös ompelin koneella vetoketjun reunat ja leikkasin työn auki ja se on edelleen kasassa... Nyt enää pitää metsästää siihen vetoketju.

Tän työn onnistuminen oli oikeasti aika iso juttu, nyt nimittäin uskaltaa joskus kokeilla kirjoneulepuseron neulomista suljettuna hartioille asti ja sitten kädenreikien leikkaamista. Tyytyväinen olen muutenkin tähän nuken makariin, malli ja mitat on ihan omasta päästä ja siitä tuli sellainen kuin ajattelinkin.

Kaikista pienin homma joka on odottanut vuoroaan ainakin pari vuotta tuli myös tehtyä, nimittäin hernepussit lapsille. Herneitä ei ihan näin moneen pussukkaan riittänyt, mutta kaura ja riisi ajaa saman asian. Kaurapussin hyvä puoli on siinäkin että sitä voi lämmittää.


Hyvät hetket alkoivat jo viime viikonloppuna sillä olin Vapaaopiston huovutuskurssilla ja tässä tulokset.

Kesken jäi lintu ja istuinalunen. Lauantaina kurssilta tultua talo oli tyhjänä ja sain ihan rauhassa tehdä sammalkranssin joka lähti heti matkaan tuparilahjaksi kavereille.

Sammaleet melkein loppuivat joten sunnuntaina käytiin keräämässä lisää. Pitää tehdä itsellekin tuollainen kranssi, nykyistä on linnut käyneet hakkailemassa kun siinä on omenan näköisiä koristeita.

Ristipistolistan-swappi saapui tänne eilen ja sieltä löytyi jo kauan haikailemani Teresa Wentzlerin Woodland Fairie - malli. Oi ihanuutta!

Viiraa ja pahasti...

Nimittäin otin ja tilasin eilen lankaa Amerikoista... Vähän jäi pohdituttamaan että mitenhän tuossa käy ja jääkö paketti tulliin, mutta kun vähän laskeskelin, tulin siihen tulokseen että mä en konkurssiin ihan vielä mene jos niin vaikka kävisikin. Villalankojen tulliprosentti Yhdysvalloista on nimittäin vain 3,8 joten ei se niin kauheasti ole (ja tietty ne arvonlisäverot jotka onkin sitten enemmän).

Ja jos nyt jotakuta sattuisi kiinnostamaan, niin tilasin KnittingZonesta Baby Alpaca Lace lankaa josta tulee isona pitsihuivi äidilleni (uskaltaa täällä kertoa kun äiti ei nettaile). Dropsin alpakkaakin pohdin, mutta se on ehkä kuitenkin liian paksua kun haluaisin tehdä jotain "eteerisempää". Äitini on hyvin herkkä kutittavalle langalle, joten en tiedä oliko tässä mitään järkeä jos lanka onkin jotenkin liian pörheää, mutta no, ehkäpä mä keksin jonkun toisen joka tuon väristä huivia voi käyttää tai pitää ryhtyä värjäämään...

Lapset sairastaa meillä ihmeellisiä päivän kuumeita, nuorempi maanantaina ja vanhempi eilen. Sinänsä hyvä, hoidellessa joutaa neulomaankin, yhdet lapaset valmistui eilen.

Varasto vihdoin hanskassa

Iltaisin suoritettu varastonkesytys on onnistunut, tässä tulokset. Enää ei tarvitse olla nyssäkkää joka nurkassa kuten eräillä ;-) , kun omassa talossa on oma huone työnteolle ja käsitöille. Kyllä se on ihanaa kaiken sen haaveilun jälkeen saada tälläinen.

Varasto on nyt kesytetty, langat jaettiin näihin laatikoihin ja alemmalle hyllylle tuli muuta käsityökamaa ja lehtiä. Huomaatteko, muutama laatikko on jopa vähän tyhjempi kuin toiset... Eihän tämä tietenkään riittänyt vaan vielä yksi kaappi piti sosialisoida kaikenlaiselle tilpehöörille, valmiille töille jotka odottavat kohtaloaan, ristipisto- ja huovutustavaroille jne. Kankaat on yläkaapissa laatikoissaan ja huovutusvillat vielä toistaiseksi eteisessä olevassa arkussa. Lankalaatikoista voi tehdä hyviä päätelmiä viimeaikojen innostuksesta, nuo vihreät laatikot olivat lankalaatikkoni ennen kuin pari vuotta sitten hurahdin neulontaan entistä enemmän, jotenkin on varasto karttunut...

Huovutusvillaa on myös kertynyt aikamoinen määrä, sitä on varastossa varmaankin jotain nelisen kiloa. En ole ehtinyt huovuttaa mitään varmaan vuoteen (syytän tästä enimmäkseen muuttojamme), mutta nyt olen menossa viikonlopuksi huovutuskurssille ja siellä on aikomus jotain huovuttaa. Valinnanvaraa vaan olisi aika paljon, tekisi mieli tehdä päällinen kiikkutuoliin (jonka saimme tuparilahjaksi, se on mummoni jäämistöä), istuinalusia, hattu, tossuja, lapaset, laukku, seinävaate jne... En oikein osaa päättää. Helkakin oli tehnyt ihanan hatun kurssilla.

Eilen illalla sain valmiiksi tämän pipon kummitytölleni, sen tekeminen on vähän kestänyt...


Ja hei, uusi Ulla ja MagKnits on ilmestyneet, käykäähän kurkkaamassa. Yritin tyttärelleni ehdotella Punahilkka-ponchoa, ei innostunut. Hyvä sinänsä, onhan tässä muutakin tekemistä :-)

Vaihdokkaita sittenkin

Muutamat kerät ilmoittivat kuitenkin halukkuudestaan löytää uusi koti (hitaita tapauksia näköjään ovat) joten tässäpä esittelyä


- 2 kerää (200 g) tummansinistä Novitan Butterfly-lankaa (väri 170 erä F)
- 1,5 kerää (noin 150g, en omista pikkuvaakaa) lilaa Novitan Butterfly-lankaa (väri 708, erä 4)
- vajaa kerä (ehkä 60g) vaaleanpunaista Novitan Butterfly-lankaa (väri 528 erä F)
- vajaa kerä (ehkä 70g) tummanpunaista Novitan Butterfly-lankaa, vyöte hukassa
- vajaa kerä vaaleanpunaista pätkävärjättyä Novitan Tahitia, vyöte hukassa
Hintana voisi olla vaikka 4 euroa + postikulut (jotka ovat kai maksimissaan 5,60), tai tarjoa tilalle jotain muuta lankaa tai jotain muuta, niin katsotaan...

Varasto hanskaan...

Ohhoijaa... Mitenhän voisi kuvitella käyvän kun tungetaan lankaa, sekalaisia käsityökamoja (mm. huovutusneuloja (auts)), hirveä kasa paperia, kirjoja, tietokone yms samaan huoneeseen? Niinpä niin, kaaosta siitä vaan on luvassa. Tosin pieniä valonpilkahduksia on ollut havaittavissa että tavarat oikeasti ovat myös asettuneet paikoilleen, kun niiden kimppuun on tarmokkaasti iltakymmenen jälkeen hyökätty...

Sain hankittua pari lankalaatikkoa lisää joten tältä näyttää nyt lankavarastoni, aikamoiset kasat Woolia on muuten tullut hamstattua... Niin, ja puuttuuhan tästä nuo äsken ostetut langat. Kiinni olevassa laatikossa on puuvillalankoja.


Ja kun lankaa on näin vähän (noin kymmenen kiloa), voisi kuvitella että siellä joukossa ehkä olisi joitain lankoja joista voisi ajatella luopuvansa, mutta ei, mistään en raaski luopua eikä langatkaan olleet innokkaita lähtemään, joten sinnepä jäävät odottamaan... Mielelläni kyllä olisin ottanut osaa Kristelin aloittamaan langankierrätykseen.

Myös paljon puhutut viimeistelyviikot ovat saaneet täällä erittäin vähän kannatusta, aika ja tarmo ei yksinkertaisesti ole riittänyt edes muutaman rivin neulomiseen. Keskeneräisiä töitä on kertynyt, ja saa kertyäkin, ei tämä niin vakavaa ole.
Yhdestä työstä sentään päästiin, se puuvillainen vauvan pusero, jota keväällä aloittelin, sai purkutuomion.

Kiirettä pitää...

...pienellä ihmisellä. Ei sitä bloggaamaankaan näköjään jouda.

Pyörähdin alkuviikon Helsingissä, matkalla pysähdyin Mikkelin Kenkäverossa jossa on paraikaa menossa neulenäyttely. Hienoja neuleita, erityisen upea oli Pirkko Poméllin Lehtometsässä ryijy, joka oli tehty useasta kapeasta neulesuikaleesta jotka oli pujotettu rautatankoon päistään. Kuviona oli lehdet, joten ei ihme että se oli upea (lehdet on mun lempikuvioni kankaissa ja neuleissa).

Reissussa ehdin käydä myös Hobboksissa, jossa totesin että uusi Huopakirja voisi olla hyvä, samoin kuin Askartele kaunista kotiin luonnon materiaaleista. Pitänee lainata moiset kirjastosta ennen ostopäätöstä. Menitaankin ehdin, tosin pää oli niin täynnä kaikkia eri juttuja etten oikein osannut mitään lankoja ostaakaan. Parit Addit ja 700 g puuvillalankaa lähti kuitenkin mukaan.

Yksi malli olisi näille langoille pohdinnassa, ollut jo noin neljä vuotta...

Neulerintamalla on tullut aloitettua yksi talvinen lahjaprojekti, jota ei voi täällä esitellä ja lapsen pipo joka jo kerran valmistui, mutta osoittautui aivan liian isoksi, joten se on nyt uudelleen työn alla.

15000. vieras palkitaan

Hiihoo, laskurin taisin asettaa päälle joskus maaliskuussa ja nyt lukema jo hipoo viittätoistatuhatta. Jos sinun vierailusi on juuri se 15000:s, jätä kommentti, niin jotain yllätystä saapuu sinulle.

Vihdoinkin!

Tietokone on vihdoin (kuuden viikon jälkeen) siinä kunnossa että sitä voi käyttää, joten kuvia on saatu käsiteltyä. Kiitos, kiva että olette kommentoineet noinkin ahkerasti edelliseen postaukseen. Pitääpä ryhtyä pesukonetta testaamaan. Jaana, olepa hyvä vaan, kantoliina oli mulle aikoinaan suunnaton pelastus, jo esikoisen kanssa ja varsinkin sitten kun oli kaksi pientä. Ihan pienen kanssa neulominen onnistuu tosi helposti kun hän ei vielä tartu mihinkään ja useinmiten nukahtaa liinaan heti, mutta myöhemmin ainoa ratkaisu taitaa olla selkäreppusidonta.

Tälläinen talo me kesällä ostettiin.


Muutto alkaa olla vihdoin takana ja tavarat paikoillaan. Tää ei jotenkin oo ollenkaan niin nopeata kuin ennen, en kyllä oikein ymmärrä miksei. Tilaakin on nyt paljon enemmän kuin koskaan, tosin ehkä se onkin se syy ;-) Lastenhuoneiden seinätkin on saatu valmiiksi, loppujen lopuksi reilu pohjamaalaus ja hienojakoinen tasote tepsi. Boorditkin saatiin liisteröityä seinään (myös se poikamme valitsema puoli metriä korkea) ilman kiroilua, joten aika hyvin tää loppujen lopuksi meni. Tapetin irrotus ja sen jälkeinen pohjien teko vaatii siis aikaa, aikaa ja kärsivällisyyttä.

Ja nyt itse asiaan, neulomuksiin ja muihin käsitöihin joita tässä kesän lopulla on syntynyt.


Ohje: perusohje Mary Oljen Lisää kintaita kirjasta, kuvio oma
Lanka: 100% villalanka (käsittelemätön) ja samaa kasvivärjättyinä
Puikot: 3 mm ja 3,5 mm (48 + 3 s)
Tässä siis kuvassa ne molemmat lapasparit jotka oli tehtävä jotta ei tarvitse purkaa toista oikean käden lapasta (kiva että joku muukin on blogissaan tunnustanut moista ;-) ) Toisten lapasten peukut puuttuu...


Ohje: jossain netissä näin kuvan ja muokkasin siitä omani
Lanka: Marks & Kattensin Top Wool, oranssi Novitan Florica
Puikot: 3,5 mm ja 4 mm
Tän pipon piti tulla mun pojalle, mutta siitä tulikin niin iso että se menee mulle. Toinen pipo on siis listalla odottamassa puikoille pääsyä, ohjetta pitää muokata vielä. Jos joku muistaa missä on tälläisiä pipoja nähnyt, niin laittakaapa blogin/kaupan osoitetta.


Ohje: Knitty, BranchingOut
Lanka: SilkeTweed
Puikot: 4,5 mm


Ohje: omasta päästä
Lanka: Arjangon silkki-angora-viskoosi-lankaa
Puikot: 3,5 mm


Malli: Basket of Hearts, The Silver Needle:n freebie ja tekstit LeisureArtsin Alfabets kirjasta
Lanka: DMC:n, värit eivät mallin mukaisia
Kangas: aidanauha jossa 54 ruutua
Kummivanhemmilleni 40-vuotishääpäivänä.


Ohje: sovellus Heavenly Angel-kirjanmerkistä
Lanka: virkkauslankaa, jotain äärettömän ohutta
Koukku: 1,25 mm
Muokkasin tuota ohjetta niin että tein mekon toisella kerroksella yhden lisäpylvässarjan, jotta sain mekon levenemään. Voin antaa tarkempiakin ohjeita jos on tarpeen, mutta etteköhän te osaa itsekin ;-)

Viime viikonloppuna puikoille ehti vihdoin myös Leaf Lace huivi, joka nyt on menossa tälläisessä vaiheessa. Mallikuvio on helppo, joten nyt se menee jo ulkomuistista.


Muut keskeneräiset näkyvät tuossa viereisessä palkissa. Olen todennut että tuo viime syksynä Butterflysta aloittamani pusero edistyisi varmasti nopeammin jos siinä olisi jotain kuviota. Kun hiha on pelkkää suoraa, ei jaksa keskittyä kun ei siinä mitään haastetta ole. Tosin purkaminen ei kiinnosta yhtään sekään... Pusero siis odottaa aikaa parempaa.

Teidän kaikkien MysteryShawlit ovat ihastuttaneet täälläkin, olen harkinnut moisen neulomista itsekin, mutta olisihan noita muitakin... nimittäin se nimipäivälahjaksi tilattu kirja paisuikin kahdeksi, Play.comista kirjat saapuivat kolmessa arkipäivässä postilaatikkoon ja paketista löytyivät A Gathering Of Lace ja Angels - A Knitters Dozen kirjat. Ihania malleja ja suloisia enkeleitä. Jouluksi pitäisi muutama ehtiä tekemään. Kirjoja voin kyllä suositella muillekin.

Ja vielä kuva siskoni Kanadasta tuomista tuliaisista

Knitter's lehti on oikein hyvä tapaus, siellä jopa mainostettiin Satakieli-lankaa. Ja vähän lisää tuli tuota ristipistolankaa, milloinkas vaan pistelyttäisi...

Ohhoh...

Tajusin tässä justiinsa että mehän ostaa pätkäytettiin uusi pesukone, nyt on kaikki huovutussuunnitelmat laitettava uusiksi, sillä uusi kone varmaan huovuttaa paremmin kuin toi meijän vanha... Jos kellään on LG:n 7 kilon konetta ja siitä huovutuskokemuksia, niin olisi niistä kiva kuulla.

Hesan reissun aikana syntyi seitsemän pikkuenkeliä. Sen verran nopeita ovat tehdä, että kävisihän nuo vaikka joulukortteihin, pitääpä harkita sitä, toisaalta ehkä laitan sellaisia vain harvoille ja valituille jotka "ansaitsevat paremmat" kortit. Tai sitten ihan muuhun.

Oi voi, olisipa muutto jo ohi, sormet syyhyää päästä laittamaan kaikkea siellä paikoilleen ja sisustamaan (tosin päätin jo etten uusia verhoja osta, mutta ehkäpä sitä ei millään voi välttää... eihän?). Hemtexiltä löysin vihdoin lakanat jotka kelpuutin meille. Kaupat on niin täynnä kaikkia lakanoita että on ihan kummallista että puolen vuoden etsinnän jälkeen nyt vasta tärppää, mutta syynä onkin se että mulle ei ole nuo punaiset ja siniset lakanat kelvanneet vaan vihreätä sen on pitänyt olla ja kuvionakin vielä jotain muuta kuin raitaa tai palloa. Sitä tiettyä kun on saatava, niin vaikeetahan se on...

Tänään pikapikaa JoenYöhön ja illalla hyvin meitä palvellut pesukone lähtee muille maille. Jos joku kaipaa astianpesukonetta, niin täällä olisi yksi 6,5 vanha vailla uutta omistajaa.

Kummallista...

Oman koneen ollessa rikki ja kun tuo muuttokin ovelle kolkuttelee, on näköjään bloggailukin jäämässä ihan sivuraiteelle. Tosin ehkäpä se on ihan hyvä, olen minä sen verran paljon teidän kaikkien muiden käsityöläisten ja neulojien blogeja lukenut viime aikoina. Sekin kummastuttaa että eilen lentokoneessa ja illalla yöpaikassa ei yhtään "käsityöttänyt" (eikös ole hyvä sana? ;-) ). Kävin sitten lähimmällä ärrällä ostamassa pokkarin ja ajattelin että luen sitä pikkaisen ennen kuin nukahdan (on taas jäänyt nukkuminen vähän vähälle, stressiä varmaan, miksihän *retorisena*), mutta kirja vei mukanaan ja se oli pakko lukea loppuun.

Tänään työpalaverissa sainkin sitten kaivettua virkkuun esille ja pienen pienellä koukulla sitten virkkasin enkeliä. Ajattelin kokeilla josko siitä saisi kivan joulukortin tai kirjanmerkin kun ompelisi sen kiinni kankaaseen.

Työhuoneen sisustusta (ja muunkin talon, ne tapetit on nyt irti, mutta maalaaminen ei siltikään vielä onnistu hyvin kun pinta on liian epätasainen, jatkamme kehittelyä) olen tässä pohdiskellut ja tullut siihen tulokseen että tuon meidän entisen kulmalundian lisäksi tarvitaan viereen pöytä jolle tulee toinen tietokone (kun siis se eka saadaan kuntoon tai ostettua uusi) ja ompelukone pysyväispaikalle. Kirjahyllyjä tulee pari kappaletta joihin voi sitten laittaa lehtikokoelmat ja kaikki käsityökirjat. Niin ja tietty ne langat. Tosin varmaan sinne ne kaikki muutkin taloutemme kirjat tullaan sijoittamaan koska olohuoneeseen ei ehkä mitenkään kauniisti kirjahyllyä saa ja sitäpaitsi mä haluaisin sitten Boknäsin kirjahyllyn ja nehän ei maksa siis oikeastaan mitään... eihän? Toinen vaihtoehto olisi noiden kirjakaruselli.

Tästä voi ehkä päätellä että meidän taloudessa ei kirjoja kovasti ole, eipä niin, sillä pari vuotta sitten oli pakko ryhtyä karsimaan jostain kun oli saatava aikaiseksi etätyöpiste kotiin ja kirjat saivat silloin kohtalon lähteä. Jäljelle jäivät vain rakkaimmat ja tarpeellisimmat. Tämän jälkeen kirjoja onkin ostettu suuren seulan kanssa, vain parhaat saavat tulla meidän hyllyyn asti jäädäkseen. Täytyy myöntää että nyt on vähän alkanut lipsumaan käsityökirjojen kanssa, mutta kyllä mä edelleen kirjaston kirjoja paljon käytän enkä näkemättä kirjaa osta, ainakaan ihan heti, harkitsematta.

Lapaset jatkuu...

Niitä kuvia laittaisin tosi mielelläni lapasista ja talostakin, mutta kun ei millään ehdi ryhtyä asentamaan mitään kuvankäsittely softaa tähän työkoneeseen ja oma kone on edelleen särki, ei ole ehtinyt ehjätä sitäkään. Kai se pitäisi jo raahata johonkin korjattavaksi mutta kun ei sitäkään olevinaan ehdi ja toisaalta atk-alalla olevana sitä ajattelee että kyllä minä itsekin tuon osaan...

Kasvivärjätyt langat on kuvissa heinäkuun kuudennen ja kahdenkymmenentoisen päivän postauksissa. Nää lapaset joita nyt kolmatta teen, tulee niistä langoista jotka on siinä kuudennen päivän kuvassa. Yksi vasemman käden lapanen on melkein valmis, peukku on vielä kesken.

Jäin eilen illalla pohtimaan miten sitä tälläisen voisi estää ja totesin että ainoa tapa olisi varmaan se että lapasen molemmat puolet olisivat täsmälleen samannäköiset ja peukku tehtäisi juuri siihen rajalle, tällöin ei olisi väliä minkä käden lapanen on kyseessä. Toisaalta muhun vetoaa suunnattomasti juuri tälläinen että kuviot ovat erilaiset ja peukalolle tehdään kiila. Tuollaiset lapaset on mun mielestä tosi kauniit.

Ja vielä siitä tapetin irrotuksesta joka on edelleen vaiheessa uudessa asunnossa... Koska se homma on ollut tuhottoman hidasta vaikka tapetinirrotusainetta ja liisteriä on levitelty hurjasti tapetin päälle, kävin eilen paikallisessa tavarataivaassa ostamassa sellaisen kuumaa höyryä puhaltavan vekottimen (jollaista tv-shopissakin mainostetaan) ja sehän tepsii, ihan oikeasti. Ensin tapetin päälle vähän vesi-liisterisekotusta ja sitten sillä koneella höyryä. Eilen saatiin irrotettua tapettia melkein kolme neliötä tunnissa. Kohta sitä pääsee jo sitten maalaamaan, wow!

Parit lapaset

Kasvivärjätyistä ja valkeasta langasta neulomani lapaset alkoivat valmistua vauhdilla lauantaina kun toista niistä neuloin sukujuhlissa keskusteluiden lomassa. Eilen illalla kun kaivoin lapasen esille neuloakseni siihen vielä kärjen, totesin että taisi ne keskustelut hieman haitata neulomista, siitä tuli oikean käden lapanen ja sellainenhan oli jo se edellinenkin...

Nyt mulla on sitten kaksi oikean käden lapasta ja purkaminen ei tietty ollenkaan kiinnostaisi. Koska lankaa riittää, niin ajattelin sitten neuloa samantien kaksi paria samanlaisella kuviolla, katsotaan miten käy, loppuuko valkea lanka liian aikaisin. Eilen illalla jo aloitin ja nyt on varmasti sitten tulossa vasemman käden lapanen.

Käykö kellekään muulle koskaan näin? Tää ei nimittäin ole mun ainoa kertani...

Tapettia...

Talo on nyt sitten meidän ja koska se oli jo tyhjä, pääsimme heti puuhailemaan ja muuttoa suunnittelemaan. Sitä tässä onkin sitten tehty, aloitimme repimään tapettia lastenhuoneista, aikamoinen homma, mutta kyllähän se siinä etenee kun vaan tarpeeksi kastelee.

Talo on kaksi vuotta vanha ja neliöitä on kaikkiaan 180, joten tilaa on ihan tarpeeksi eikä tartte pahemmin rempata. Lapsille hyvät huoneet, iso ruokailutila ja mulle ja miehelle molemmille tilaa omiin puuhiin. Työhuoneenkin saa lukkoon, enää ei tartte aina raivata kaikkia virityksiä pois ettei vaan termiitit niitä käy sotkemassa.

MM-kisojen avajaisia tuijotellessa valmistuivat kynsikkäät ja Branching Out huivi ja nyt päätin ryhtyä tuhoamaan lankoja joita on tullut joskus hankittua ja sävellän niistä jotain mukavaa. Katsotaan mitä siitä tulee.

(Kuvien kanssa sama ongelma jatkuu.)

Aikainen lintu madon nappaa...

... vai olikohan se neulepuikot... Vähän on heikolle tuo uni jäänyt nyt loppulomasta, taitaa olla pahemman laatuista talokuumetta. Huomenna se on sitten meidän... JEE! Tänäkin aamuna tuli herättyä jo viideltä siihen kun nuorimmainen kömpi viereen ja vanhempi jo nukkui toisella puolella. Ei siinä "lämpöpattereiden paahteessa" sitten enää uni tullut silmään ollenkaan, joten neuloin jonkun aikaa ja kun ilma vähän lämpeni (kuudesta kymmeneen asteeseen) niin lähdin pyöräilemään torille. Kiva oli istua torikahvilassa ja katsella torimyyjien puuhia. Neulekin oli mukana, vähän kummastelevia katseita sain. Torilta ostin aamupalatarpeet ja kotona vielä nukuttiin kun takaisin tulin. Katoin aamiaisen terassille kun kerta kaunis ilma oli. Tosi ihana aamu!

(ja se kone on edelleen särki joten ei voi laittaa kuvia edes keskeneräisistä jutuista)

Tuliaisia

Kyllä se on mukavaa kun systeri tulee käymään tuolta toiselta puolelta maailmaa. Tuliaisina sain Knittersin kesä- ja Interweaven syksynumeron sekä ison kasan ristipistolankoja. Valitettavasti en voi näyttää miten ison, kotitietokoneeni on nääs rikki ja vika on luultavasti emossa, joten ei mikään pikkujuttu. Tällä työkoneellani taas ei ole mitään kuvasoftaa enkä nyt jaksa ajatella sellaisen asentamista. Knitters -lehdessä oli kivoja malleja joista pari voisi oikeasti toteuttaakin, langat vaan puuttuu, kuinka ollakaan ;-) Satakieli-lankakin oli päässyt lehden omaan mainokseen, hienoa! Mainoksissakin oli paljon mielenkiintoisia juttuja, pitää joskus ehtiä seikkailemaan noille nettisivuille.

Talojuttu etenee vauhdilla, ensi viikolla on kuntotarkastus, joten voi olla että jo loppuviikolla olemme talonomistajia... Merkillistä sinänsä että useissa pankeissa kiertely tuotti myöntäviä tuloksia joka kerta, en ole moiseen ollenkaan tottunut kun aiemmin jos on sanaa laina pankissa vilautettukaan, vastaus on aina ollut kieltävä. Eikä tässä mitään kroisoksia olla edelleenkään. No, hyvä sinänsä että lainaa suostuivat antamaan ja eipä se auta kuin toivoa että kaikki menee hyvin, sekä kuntotarkastuksessa että kauppakirjojen allekirjoittamisen jälkeen. Monia ajatuksia talosta on, katsotaan mitä niistä kaikista tulee.

Käsityörintamalla on ollut vähän hiljaista talojutun myötä, Branching Out huivia olen jonkun verran neulonut ja kirjoneulelapasia kasvivärjätyistä langoista. Niin ja olihan meillä lauantaina neuletapaaminenkin Joensuussa Vapaudenpuistossa, kiva oli nähdä Helka ja Jaana. Monet ihmiset katselivat hymyillen meidän neulontaa ja joku sitä kommentoikin. Potteriakin olen lueskellut, kiitos vaan Helka lainasta.

Apuva!

Me löydettiin talo ja meidän ostotarjous upposi... Järkyttävää, tässä ollaan ekaa kertaa näin suurta juttua tekemässä. Pohdituttaa ja kovasti, taitaa käsityöt vähän jäädä taustalle nyt. Niin ja terve vaan kaimani, aika naapuriin taidetaan olla tulossa...

Mustikoita ja pitsiä

Hieno mustikkainstallaatio á la poikani 4 v, ollaan käyty pari kertaa lähimetsässä poimimassa marjoja, kivaa hommaa jos ei ole liikaa kavereita (lue: itikoita).

Sitten neulomiseen, näin on tämäkin työ valmis. Kyseessä on pitsiliina, mutta itse pingotin sen vähän ovaalin muotoiseksi ja käytän sitä korin päällä piilottamassa käsityöjuttujani (tosin ne kummasti pursuaa sen korin reunojen yli jatkuvasti, ehkä pitää opetella vähän järjestelmällisempää säilöntää, kuvaan piti koria vähän tyhjentää...) Hermo meinasi mennä reunojen rimpsujen kanssa kun neljää silmukkaa kohti piti lisätä yhdeksän ja kun silmukoita oli alunperinkin yli 600 niin viimeisellä kerroksella oli silmukoita ihan liikaa. Valmistui kuitenkin, joten tyytyväinen olen.


Ohje: kirja Traditional Lace Knitting - Furze Hewitt
Lanka: Coats Aida 10, 100% Cotton
Puikot: 2 mm

Nyt kun on nämä molemmat isohkot työt valmiina, on vähän tyhjä olo että mitä sitä sitten tekisi... Tosin onhan noita ideoita joten eiköhän sitä jotain keksi, LeafLace huiviin olisi kaikki valmiina.

Äitini lupasi ystävällisesti maksaa nimipäivälahjakseni yhden neulekirjan (joka jo tilasin). Kiva että joku toinenkin rahoittaa mun käsityöharrastusta ;-)

Silkkimaalausta

Nyt on testattu sitten silkkimaalaustakin niin että käytetään guttaa rajaamaan kuvioita (ilman guttausta tuli kokeiltua viime syksynä). Kursseille en ole ehtinyt, joten pitää testata itse. Tein näiden ohjeiden mukaan kun ei muitakaan ole vielä löytynyt. Tässä tulos (joka on kuivumassa gutan poiston jälkeen):


Paikka ei varmaan ollut paras mahdollinen maalaamiselle, piti nimittäin tehdä ulkona puutarhapöydän ääressä ja ulkona tuuli, joten silkki hieman heilui kehyksissään (ja ukkonen pyöri ympärillä, joten piti yrittää olla nopea ettei kesken kaiken ala satamaan).

Askarruttamaan jäivät

1. Miten saisi levitettyä isolle alueelle samaa väriä tasaisemmin kuin tuossa minun työssäni? Pitäisikö väriä laimentaa vedellä? Millainen värin ja veden suhde olisi sopiva?
2. Miten paljon valkeaa pitää lisätä väriin että saa siitä eri väristä, vai tehdäänkö tämäkin vedellä?
3. Miten työ pitäisi silittää kun siinä on gutta vielä paikallaan, onko harso ok?
   
4. Värjääkö gutta liotusveden (kun sitä poistetaan) vai oliko minun värini huonosti kiinnittyneet kun vesi värjäytyi paljon?
5. Onko muilla kokemuksia Farnian väreistä? Ostin neljä väriä ja yksi niistä piti olla green-gray ja se oli kyllä ihan sininen. Vähän harmittaa, halusin nimenomaan kaksi erilaista vihreätä.

Jos joku osaisi kertoa, niin olisin iloinen.

Tadaaaaa

Tässä se nyt on

Ohje: Cascading Hearts by HeartStringsFiberArts
Lanka: SandnesGarn 100% villalanka noin 300 g
Puikot: 5 mm

Ja tässä pienempi versio tyttärelleni


Lanka: Novita Wool 100% merinovilla noin 180 g
Puikot: 4,5 mm

Eikös tullut ihanat? Eilisillan oli sänky valloitettuna kun molemmat huivit siihen pingotin, mutta nopsaan ne kuivuivat tuulettimen avustuksella. Ei sentään tarvinnut 24 tunnin pingotusta kuten joissain ohjeissa oli sanottu.

Cascading Hearts valmis!

Viime yönä se sitten valmistui. Viimeiset 30 kerrosta valmistuivat noin kolmen suht intensiivisen neulomispäivän aikana (enimmäkseen automatkoilla). Yritän ehtiä tänään saada sen pingotukseen, en meinaa maltaa odottaa, sen verran hyvältä se näytti jo ilman pingotusta.

(Kesälomailua juttu tuli kirjoitettua jo eilen, mutta jäi sitten julkistamatta...)

Kesälomailua

No niin, kesälomareissu tuli tehtyä ja loppuloma vietetäänkin kotona tai ainakin lähellä (parempi niin sillä Visan laskuttamattomat ostokset summa näytti hieman suurelta...).

Reissumme kuljetti meitä Joensuusta Tampereelle josta Tuurin ja Vaasan kautta Ouluun josta Hailuodon, Manamansalon ja Rautavaaran kautta kotiin. Hulluja autolla ajajia kun olemme (ja olemme onnistuneet opettamaan lapsemmekin istumaan autossa) niin siirtymät kaupungista toiseen tehtiin aina yhdessä päivässä.

Tälläinen kasa käsityöjuttuja tuli ostettua matkanvarrelta.

Edessä vasemmalla Tampereen TaitoShopista ostetut Ryijylangat joista tulee raita- tai kuviosukkia. Väittivät että 100% villalanka kestäisi sukkana, ehkä se mun kevyempää käyttöä kestäisikin, muttei varmaan miehelläni. Testataan, lankojen värit on ihanat. Edessä oikealla olevat kerät ovat Tampereen Kehräsaaren Pikkuputiikista, Mailikin kasvivärjättyjä lankoja. Näille ei ole vielä selkeää käyttötarkoitusta, odotellaan josko ne juttelisi.
Takana vasemmalla Keskiseltä löytyneet merinovillaiset luonnonvalkoiset Woolit, näitä aion käyttää tyttäreni villapaitaan.
Keskellä on Oulun Kärkkäiseltä löytyneet silkkilangat, näistä tehdään lahjoja.
Oikeassa ylänurkassa on silkkihuiveja joiden maalaamista aion joku päivä kokeilla (väritkin tuli ostettua), emaloitu sydänneula sydänshaaliin ja Keskiseltä löytyneitä euron puikkoja.

Kuvasta puuttuvat vielä Keskiseltä löytyneet euron puurasiat jotka aion maalata ja laittaa sitten decoupagella kuvioita.

Tampereen Verkarannan käsityökeskus oli kyllä tosi hyvä paikka, sieltä löytyi ideat pariin joululahjaan sekä pieni Tuija Vihermaan pieni kangasmaalaus minulle itselle. Äärettömän upea työ!

Neulomisen suhteen reissu oli oikein tuottelias, sain valmiiksi tyttäreni sydänshaalin (reunakuvio jäi pois kun muistin sen vasta kun olin puolivälissä viimeistä sydäntä), yhden sukan ja oma shaalianikin sain neulottua jo tosi pitkälle.

Nämä valmistuivat jo ennen lomalle lähtöä, pitäähän kesällä olla lomatyyli kohdallaan, eikös ole aika makeat korvikset?

Kuvatuksia

Tälläiset syntyi eilen ja uusia ompeluksia on jo haaveissa, kummallista.


Tämä taulu on menossa tulevalle kummitytöllemme ristiäislahjaksi


ja tässä pikkuneidillemme syntyneitä koruja. Kuten näkyy tuo kilttineulaan helmien pujottaminen ei oikein onnistunut... Mistähän saisi moisen ilman sitä renkulaa?


Mutta nyt erittäin hyvin ansaitun loman viettoon ;-) ja se loma aloitetaan mansikkakakulla.

Ompelukoneen hyökkäys

Jotain todella kummallista pääsi tänään tapahtumaan tuossa iltapäivällä... minuun iski ompeluinnostus. Ihan yhtäkkiä. Näin ei ole viimeaikoina kyllä kovin usein tapahtunut, joten ehkä nyt olikin jo aika. Ompelukoneen kaivaminen esille ei ole iso urakka sinänsä, vaan sen käytöstavat eivät aina ole kaikista parhaimmat. Vaikka ostin uuden ompelukoneen hieman yli vuosi sitten, ei tavat ole parantuneet (tästä voimme ehkä päätellä että vanha kone ei ehkä sittenkään ollut niin huono, vaan vika taitaa olla siinä henkilössä joka konetta käyttää...) Suurin keskinäinen ongelmamme on ala- ja ylälangan kireyden säädöissä.

Sain sitten ommeltua näppipyyhkeitä 7 kappaletta, yhden nuken pyyhkeen, sukkapuikkojen säilytyspussin, pyöröpuikkojen säilytystelineen, vuoren Sophielle ja pari puikonsuojaa. Nyt pitäisi enää vaan ommella näppipyyhkeisiin neppareita (ei todellakaan mun lempihommani) ja vuori kiinni Sophieen.

Höh!

Novitan syksyn värikarttakin löytyi ja olen pettynyt. Olin jostain syystä ajatellut että Aino olisi jotain Woolin ja Nallen paksuista lankaa, mutta se onkin Isoveljen paksuista. Höh, mitä sitä niin paksulla langalla tekee? Ehkä ulkovillatakin ja siihen vuori, niin olisi käyttökelpoinen tuulisemmallakin kelillä. No oli siellä sentään kivoja värejä vaikkei kauheasti ollutkaan. Nalle Colorin kanervan värinen versio on kiva ja se kirjava väri joka on vähän jokaisessa langassa.

Onko kukaan nähnyt missään myytävänä kiltteihin laitettavia hakaneuloja (sellaisia isoja) joissa ei olisi sitä renkulaa päässä? Yritin netistä etsiä, mutta ainoat jotka löysin oli tavallisia hakaneuloja (coilless safetypins).

Voisikohan tästä tämän päivän postausinnostuksesta päätellä että työt ei niin kauheasti kiinnosta... ei kai? Lomaa odotellessa... vielä kaksi päivää...

Kuinkas kävikään?

You may not be a granny, but you've got the
mentality. Hard work and artistic vision lead
to your beautiful knitted results.


Are you a knitter?
brought to you by Quizilla

Apua! Salainen mummouteni on paljastunut...

Neulontaa helteessä

No niin, nyt tätä voi jo kutsua kesäksi kun aurinko helottaa täydeltä taivaalta ja on kuuma. Täällä on neulottu ja puuhattu helteessa kaikenmoista.

Lasten tuijottaessa lastenohjelmia valmistui viime viikonloppuna tämä kirjanmerkki. Testasin ohjetta joululahjatarkoituksessa. Oikeaan tapaukseen saisi olla vähän ohuempi lanka.


Kesän ainoissa häissäkin tuli käytyä (alkaa kaverit olla jo näköjään vanhoja kun aiempina kesinä on häitä ollut useampia). Sinnekin otin sukkakutimen mukaan, kun häissä aina tuppaa olemaan aikaa "seurustelulle". Häissä ChicMohairista tekemäni lehtihuivi pääsi hyvää käyttöön, tosin vasta illalla.

Seuraavana aamuna pikkuneitimme kehitti huudon kun äidin ihana punainen sydänshaali ei olekaan hänelle, joten hellyin ja lupasin neuloa hänelle oman. Vaatimuksena oli että kuviona pitää olla sydämiä, ei mitään tyhmiä ruutuja (kehtasin esitellä Fifi-ajatusta), joten päädyin sitten tekemään Cascading Heartsin ohjeella shaalia roosasta Woolista 4,5 puikoilla. Jälki on kaunista ja lanka vaikuttaa ihan sopivalta tuohon.

Nyt ollaan menossa jossain kerroksella 45. Sovellan ohjetta hieman ja jätän osan kuvioista pois jotta siitä tulee pienempi. Myös helman kuvio tulee toisenlaiseksi. Villalangan neulominen näillä helteillä ei aina kyllä ole kovin ihanaa, onneksi autossa on ilmastointi niin siellä sentään kykenee villalankaa neulomaan.

Tätä neuloessa tuli tehtyä kyllä aikamoisia mokia, mutta koska ne ei ihan törkeästi paista silmään, päätin antaa niiden olla. Syy miksi moiset mokat tuli tehtyä oli se että mulla ei ollut silmukkamerkkejä joita tuohon laittaa (ja ne ehdottomasti ovat tarpeen tässä työssä). Illalla Taken:ia tuijotellessa tehtailin sitten ison kasan silmukkamerkkejä jotteivat ihan heti pääse loppumaan jos vaikka tulisi aloitettua muitakin töitä joihin voisi näitä merkkejä käyttää...

Tuli myös pyörähdettyä Joen Langassa ja mukaan tarttui tietenkin jotain

Kankaat on menossa näppipyyhkeisiin, takana oleva lanka on ihanaa rasvaisen tuntuista villalankaa ja edessä samaa lankaa kasvivärjättynä (pakko oli ostaa kun kerrankin löytyi, jos joku tietää hyviä paikkoja mistä kasvivärjättyä lankaa voisi ostaa, niin kertokaa). Tarjouskorista löytyi kolme vyyhtiä Vuorelman kampavillalankaa, äärettömän ohutta, yhdessä vyyhdissä oli 1600 metriä lankaa. Niin ja tietenkin myös langoille on olemassa tarkoitus, en kai minä nyt lankaa osta ilman aikomusta tehdä siitä mitään *retorisena* ... Villalangasta ja kasvivärjätyistä langoista tulee lapaset, eilen illalla suunnittelin niihin mallinkin soveltaen kirjoista löytyviä ja vihreä lanka muuntautuu LeafLace huiviksi. Olin aiemmin suunnitellut tekeväni LeafLacen ohuesta Pirkka-langasta, mutta heti kun näin tämän langan tiesin että tää se on. Niin pehmeää ja kuitenkin villaa.

Sain lainattua samaisesta kaupasta vyyhdin kerintään tarkoitetut vehkeet (mitkä näitten oikeat nimet onkaan?)

ja sain kaikki vyyhtini kerittyä (ainakin ne jotka muistin omistavani, taidan vielä tänään vähän penkoa kaappia ja katsoa oliko jossain vielä joku kätkö. Tosi ihanaa että sain nuo lainattua, olisi nimittäin hermo mennyt useampaa otteeseen lankoja kääriessä ilman noita. Aloitin helpoista jutuista ja päädyin vaikeimpaan (joka kuvassakin näkyy), kolme vyyhtiä kerralla yhteen. Hyvä siitä tuli vaikka välillä solmuja olikin ja selvittäminen ei ollut ihan helppoa. Ohut lanka myös katkeili. Kuvassa jo käärityt langat ovat tuo yllä ollut villalanka, valkea fritidsgarn ja punainen on merinosilkkiä.

Uusi Knittykin oli ilmestynyt, onneksi ei ollut oikein mitään mitä tekisi mieli tehdä. Mies kun ei villapaidoista perusta.

Pikkupuuhastelua

Helsingin reissu oli onnistunut, sekä työn puolesta että käsitöiden kannalta. Sain virkattua kolme ja puoli kirjanmerkkiä lento ja taksimatkoilla, viimeisen viimeistelin illalla kotona.

Vähän tärkkäsin noita että eivät ole ihan niin lepsuja. Ohje löytyi täältä edellisenä iltana ja kun Marjut oli ystävällisesti kirjoittanut myös virkkaus-sanaston, onnistui virkkaaminen tosi hyvin. Ikinä en ole englanninkielisistä ohjeista virkannut.

Päätin siis kuitenkin ottaa mukaan virkkuukoukun (metallisen) enkä niitä bambuisia neulepuikkoja mikä osoittautui taas kerran erittäin hyväksi päätökseksi, jouduin nimittäin Helsingissä turvatarkastukseen. Sinne olisivat puikot jääneet, sillä kyselin siinä vielä tarkentavia kysymyksiä ja vastaus oli että minkäänlaisia neulepuikkoja ei saa viedä matkustamoon. Bambuiset puikotkin näkyvät läpivalaisussa. Virkkuukoukku oli ok. Hetken jo pohdin että onko mulla jotain mukana mitä ei saisi olla, mutta kyse oli kuulema pistokokeesta. Taitaa siis olla parempi olla "lainkuuliainen".