Yksinkertainen on parasta / Simple is the best

Vuosi sitten meidän vanhempien makuuhuoneeseen tuli perheen kakkostelevisio. Television katselu on kuitenkin ollut hieman ikävää koska tyynyjä ei ole ollut tarpeeksi. Vihdoin sain hankittua Jyskistä sopivan muhkeat tyynyt, mutta koska tyynyn muoto poikkesi tavallisesta (tyyny on kymmenen senttiä korkea), piti hieman pohtia miten saisin näihin sopivat tyynyliinat.

Suunnittelin ensin ompelevani pussit paloista, siis etukappale ja takakappale ja suikale joka kiertää koko tyynyn. Sitten seuraavaksi ajattelin vain yhtä kappaletta jossa olisi reunataitteet, mutta ei tuntunut hyvältä sekään. Tyynyliinan sulkemistapakin oli ongelmana.

Tästä Marimekon upeasta kankaasta, Kissanmintusta, se "yksinkertainen on parasta" -ajatus sitten lähti. Yksi iso pala kangasta, täsmätään kuvio tyynyn reunaan, taitetaan hulpiot sisäpuolelle, ommellaan sivusaumat ja ommellaan kaikkiin nurkkiin taitokset. Sitten vaan vetoketju paikalleen ja valmista tuli.

Kaiken hyvän lisäksi löysin ompelukoneestani saumojen huolitteluompeleen! Mikä autuus, ei enää saumojen tuplaompelua. Kannattaisikohan lukea käyttöohjeita tarkemmin?

Viimeisenä, mutta ei todellakaan vähäisimpänä. Mun ensimmäinen rukilla kehrätty lanka! Jiihaa! Kiitos Kirsi testiajosta!Ylikierrettä ja paksuja kohtia, mutta kuka välittää, se on mun kehräämää joten tietty se on täydellistä... *virne*

Simple is the best. I tried to make these pillowcovers way too difficult, but all they needed was six seams and a zipper. Last but not least, my first yarn made with spinning wheel.

Tildan tildan tildat

ja trallalallallaa. Kiitoksia synttärionnitteluista!

Vihdoin pääsin taas ompeluksien pariin, en tosin niiden joita olin ajatellut ommella. Tytär houkutti Tilda-maailmaan ja sielläpä sitten on monenlaista puuhattu, yhdessä tyttären kanssa nimittäin.

Pupu-neiti ja jäätelö Sisusta Tildan tapaan -kirjasta
Kankaina jotain puuvillaista, mahana Modan Farmers Market -kangasta

Pitihän pupulle häntäkin tehdä, pienen pienen tupsun kaavan tekeminenkin oli jo aikamoinen saavutus.

Pupu tarvitsi jäätelön lisäksi myös jotain terveellisempää joten neitiseni ommella surautti omenan. Minä sain kunnian ommella varren ja lehden sekä hoitaa muut viimeistelyt. Omenan ohjeet on Marie-France House:n Hauskoja tilkkutöitä aloittelijoille -kirjassa.

Huomaa että minä taidan todella olla hieman täydellisyyden tavoittelija näissä ompelujutuissani, koska moisen omenan tekeminen ei mulle olisi ollut ollenkaan helppoa. Pitäisi vaan muistaa että ei sen lopputuloksen aina tarvitse olla täydellinen.

(Taustalla ihana Marimekon Kissanminttu -kangas ruskeana.)

Some Tilda-sewing. My daughter wanted a rabbit. Apple and ice-cream are mostly done by her.

Tasavuosia / More years

Tänään täytän tasavuosia. Sanotaan 25, vaikka ei minulla mitään suurta ikäkriisiä enää ole, se pahin oli ehkä kolme - neljä vuotta sitten. Silti tuntuu että voiko vuosia olla kasassa jo näin paljon kun vastahan olin nuori ja eihän siitä nyt ole kuin ... hmmm.... kauan! Ihanaa elämää kuitenkin, olen tänä syksynä ollut tosi tyytyväinen elämääni noin ylipäätään, kaikkea pientä säätämistä toki aina riittää, mutta en ole antanut niiden liikoja häiritä.

Joten tämän kunniaksi kaalipiirakkaa, olkaa hyvä!

Lahjojakin sain. Upean merinolampaan taljan ja Fleece Artistin upeasti värjättyä merinolankaa. Oi, ihanuutta! Ja orkidean, onneksi perheeseen kuuluu kukankastelija, sillä siinä minä en ole hyvä.

Lahjoin myös itse itseäni. Hankin kankaita amerikanmaalta, Fat Quarter Shopista. Paketti saapui huippuajassa, tein tilauksen perjantaina ja paketti oli pöydälläni tiistaina!

Mitä ihanuuksia paketissa olikaan! Modan Panache -sarjaa ja The Caroler-sarjaa, molemmista Layer Cake lajitelma. Nämä amerikan tilkkusanat on olleet hieman hakusessa, mutta Layer Cake tarkoittaa että saat 42 kappaletta 10 x 10 tuuman kangaspalasta, yksi per kangas tai useampi riippuen montako eri kangasta sarjassa on. Olen totaalisen ihastunut näihin Modan kankaisiin, mutta ehkäpä pitäisi nyt raaskia näitä käyttää että voisi sitten hankkia lisää. Ideoita on pää täynnä, mutta ompeluaika on kortilla.

Nyt laatuaikaa perheen ja Late Lampaan parissa. Missäs mun neule olikaan....? *lähtee etsimään*

I am little older today, so some presents to me and cabbagepie for you :-)

Lapasia / Mittens

Tässä eräänä viikonloppuna siivosin työhuonettani. Iso korillinen lankoja piti sijoittaa paikoilleen ja siinä samalla löysin lankalaatikoistani pieniä lankanöttösiä jotka aikoinaan jäivät jäljelle ompelemastani pienestä harjoitteluryijystä. Niistä se ajatus sitten lähti.

Nöttösistä syntyi lapasten varret ja lapasosa itse Maijasta. Peruslapasia piristin kirjailulla. Tytär (joka lapaset sai) ilmoitti ensimmäisen kirjailun jälkeen että ei muuten kelpaa, lehden pää ei ole tarpeeksi terävä! Mikäs siinä sitten, purkaa piti ja tehdä kaava (!) jonka avulla sai ommelluksi tarpeeksi symmetrisen lehden. Nyt kuulema kelpaa :-)

Lapasia alkoikin sitten tulla useampia, vanhat Wool-keräni alkavat olla näiden sävyjen osalta käytetyt, tummiin lapasiin piti käyttää musta ja tummansininen ja vaaleansinisiä varten oli purettava laatikosta löytynyttä vanhaa neuletta. Vielä on lisääkin lapasia tulossa...

Kummallista muuten että välillä tuntuu ettei mikään neule etene yhtään ja sitten yhtäkkiä huomaat neuloneesi kokonaisen lapasen viidessä tunnissa. Näin kävi yhden lapasen kanssa. 

Jos ihmettelet minne tulit, niin lue edellinen postaus.

I made those leaf mitten ribs from tiny yarnballs that I found some weeks ago when cleaning my study. Had to decorate them a bit, so now they are not so basic. Other mittens wanted to join the club. There are more mittens to come...


It is quite funny to realise that just when you feel that you have no time to knit, you have knitted one mitten in five hours. That happened to me while knitting those dark blue mittens.

Kaikessa on aina eka kerta... / First time for everything...

... kuten vaikka blogin nimen vaihtamisessa.

Olen kirjoittanut blogia nyt kohta viisi vuotta. Aikoinaan kun tätä blogia aloittelin, piti tietysti keksiä nimi. Mikään ei tuntunut sopivalta, joten Tiinan käsityöt sai kelvata. Sama blogipohjakin on ollut maisemissa jo varmaan kolme vuotta.

Siirsin sisustusintoni sitten blogiin (se nimittäin on hieman halvempaa kuin kaikki muut viime aikaiset ideani) ja sitä myöden blogi sai uuden nimen (vastaamaan vähän osoitettakin) ja ulkoasukin meni uusiksi. Jos huomaat blogissa jotain vikaa, niin ole ystävällinen ja kerro siitä minulle, niin voin tehdä korjauksia.

Koska kommentit ovat aina niin mukavia ja innostavat bloggaamaan, niin jätähän viestiä käynnistäsi, jospa vaikka saisin siitä puhtia kirjoittaa useammin kuin viime aikoina.

Muitakin ensi kertoja on tässä riittänyt nimittäin...

- heräsin lauantai-aamuna luokattoman aikaisin ja kun ei unta enää löytynyt, päätin käyttää rauhallisen aamuhetken ommellen.

Viittä tuntia myöhemmin valmiina oli elämäni ensimmäinen tilkkutyö.

Pieni pussukka valmistui Joen Langasta ostetuista kankaista (vain muutamia vuosia marinoituneita...) ja nuotteja tämän tekemiseen katselin Lise Bergenen Iloisia tilkkutöitä - Kasseja ja laukkuja kirjasta.

Vähänkö olen ylpeä näistä sisäsaumoista jotka sain ihanasti piilotettua. Toinen puoli ommellen sauman yhteydessä ja toinen käsin. Niin siistit!

- viikonloppuna olimme varmaan viimeistä kertaa tänä vuonna saaressa, mutta keräsin sieltä ensimmäistä kertaa haaparouskuja jotka keittelin suolasieniksi.

Nyt vaan toivotaan että laitoin tarpeeksi suolaa jotta pysyvät hyvinä. Sienisalaatti on niiiin hyvää! Taustalla olevassa purkissa ei suinkaan ole sieniä, vaan kyseessä on Juhla Mokan juhlapaketti. Minähän en kahvia juo, mutta näin upeaa purkkia en voinut kauppaan mitenkään jättää. Purkki on ollut ostamisestaan lähtien jatkuvasti ikkunalaudalla ihailuni kohteena.

- eilen laitoin ensimmäistä kertaa tänä syksynä takin päälle työmatkalleni. Tähän asti olen pärjännyt ihanalla Irish Diamond Shawl:illa. Syksy etenee, mutta silti kirpeät aurinkoiset syysaamut on ihan parhaita!

... like changing the blogs name.

I have been blogging almost five years. When I started, no name seemed fit for my blog, so I settled for Tiinan käsityöt (Tiina's crafts, that is). Even this blog template is about three years old.

Now I decided to make a change, so now this blog has a new name Käsityölainen - unelmissaan (Artisan - in dreams) and a new template. If there's something weird with this template, please let me now.

Leave a comment please, it would be nice to know about your visit.

There has been other first times:
- I made my first real quiltwork, a little pouch. I am very pleased with this one.
- I picked a lot of mushrooms, boiled them and put them in the saltwater
- Yesterday I had to put on a coat on my way to work. It has been so warm that last weeks I have survived with my wonderful Irish Diamond Shawl.

Kuka vei mun elokuun?

Mihin aika katoaa? Keneltä sitä saa lisää? Voiko töissä olla hauskaa niin että uppoutuu töihin eikä malttaisi lähteä kotiin? Voiko olla liikaa työmatkoja, läksyjen tarkistamista, siivousta, veneilyä, sairastamista ja muuta mahdollista?

No minä osaan vastata tähän ihan ilman netistä etsimistä, että kyllä, voi olla liikaa kaikkea joten elokuu vaan yksinkertaisesti katosi käsistä, noin vain. Käsityörintama on siis hieman hidastunut, mutta ei kadonnut.

Ihan parhautta ovat nämä ihanan rouheat, upeat sukat joita tuli neulottua mm. työmatkoilla. Sopiva pikkuprojekti mukana kuljetettavaksi.






Kyseessähän on siis Nancy Bushin Laila's Socks, Knitting in Estonia -kirjasta. Lankana Vuorelman Satakieli. Sopivasti kirjoneuletta, kuviota on, mutta ei sit kuitenkaan. Etenee nopeasti.

Pingotus on kyllä ihan upea juttu sukille, sillä sen jälkeen sukka tuntuu jalassa ihan erilaiselta kuin aiemmin. Kiitos muuten kaikille pingottimia viime aikoina ostaneille, perheen mies on iloinen suosiosta. Jos tarvetta vielä on, niin olkaa yhteydessä, meiliosoite on tuossa oikealla ylhäällä.

Poika tilasi pipon kun ei hänellä ole yhtään sopivaa... (en kyllä oikein usko sillä sen verran monta pipoa on mun puikoiltani lähtenyt). Hän valitsi värit ja kuvion ja selitti millainen on saatava. Tässä tulos.

Merinovillaista Woolia tähtikuviolla. Pehmeää ja miellyttävää.

Kiitos ja hyvää yötä, katsotaan milloin seuraavan kerran tänne joudan...

Puuhastelu jatkuu

Tienvarrelta päätyi pussillinen pietaryrttejä värjäyspataan. Pietaryrtin kukinnot + noin 10 senttiä vartta oli vedessä ensin kaksi päivää, sitten keitin niitä noin 1,5 tuntia. Haju oli taas mitä mahtavin (hyh), mutta väriä irtosi. Viime kesänä kävyillä värjätty lanka (Nalle, 150g) pääsi uusiin keitoksiin. Mukaan meni 15 g kuparivihtrilliä. Lanka muhi noin 75 asteisessa vedessä tunnin, sitten lämmöt pois ja lanka jäi kattilaan yöksi. Aamulla huuhtelu.

Väri oli oikein hauska, kullanruskeanvihreä. Paljon parempi sävy kuin tuo kävyillä aikaan saatu beige. Jospa tämä sen kullankeltaisen langan pariksi kävisi paremmin.

Poikani tilasi itselleen unisukat, kaapista löytyi pehmeää Regian Silk-lankaa. Tein tällaiset kantapäättömät versiot (ihan perusjuttu, siirtyvää joustinta), jotta kestävät hetken aikaa, sikäli mikäli lanka pysyy hyvänä.


Tästä piposta piti tulla baretti, mutta tiheys meni mönkään. Mutta löytyi tuolle käyttäjä kuitenkin. Ihan kiva perusohje, neuloin alun resorin kierretyillä silmukoilla.

Jotain muuta kuin peruspuuvillaa

Projekti1:
Sain serkkuni firmasta villakangaspaloja ison kasan. Kankaat alkoivat muodonmuutoksensa tästä.

Ohje: Suuri käsityölehti 9/2001

Tämän piti olla nallepenaali, mutta tästä taisi tulla kyllä kissa. Naamasta sen näkee. Pitänee harjoitella vielä tuota naaman ompelua.

Projekti2:
Ehkä kuusi vuotta sitten sain jostain idean että on saatava poppanakassi. Katselin myytävänä olevia poppanaliinoja sillä silmällä, mutta mikään ei ollut sopiva. Harkitsin kutovani itse poppanan, mutta eihän minulla sellaiseen aikaa ole. Äitini sisustusinto koitui sitten tämän ajatuksen kannalta hyväksi, sillä sainkin itse tekemäni poppanakankaan käyttööni.

Kudoin tämän poppanan äitini keinutuolin matoksi yläasteella ollessani eli noin parikymmentä vuotta sitten (!!!! Miten kaikesta mitä on joskus tehnyt on jo noin kauan?). Aurinko on kudetta haalistanut, mutta ei onneksi liikaa. Mallia kassiin otin Suuren käsityölehden numerosta 6-7/2003. Vinonauhan käyttäminen kädensijoihin ja kassin reunaan ei olisi ilman ohjetta kyllä tullut mieleenkään. Toimii tosi hyvin. Tämä kassi siis kuvassa vasemmalla.

Oikealla toinen pienempi poppanakassi jonka ompelin mummoni varastoista löytyneestä pienestä poppanaliinasta.

Tuunausta

Rokkifestarit kutsuu viikonloppuna, joten katu-uskottavuus on laitettava ehdottomasti kuntoon. Kaikki vanhat bändien fanipaidat on poistuneet vaatekaapistani aikoja sitten muille laitumille, joten päätin tuunata paidan.

Ainoassa sopivassa mustassa t-paidassa oli vääränlainen logo, mutta ei hätää, onneksi taloudesta löytyy kangasta ja nappeja. Jättijojo ja keskelle koristeeksi kolmen napin muodostama keskusta. Hieno tuli. Jos tunnistat mut lauantaina, niin saa moikata.

Kassimania joutui hieman sivuraiteelle kesäloman vieton vuoksi, mutta arjen taas alettua sai tämä kassi hihnansa.

Kassi lähti Pirrelle kiitokseksi brodeerauksesta, lapaset jäi mulle. Neuloin viime kesänä juuri samanlaiset lapaset, mutta ne katosivat viime syksynä. Uudet piti saada. Istuvat kuin hansikas, joten hyvät on.

Sadekuurojen lomassa

Ompelukonetta on vaikea kuljettaa mukana reissussa, joten neulottuakin on tullut. Reissujen lomassa valmistui sukkapari.

Mallina Twinkleberry ja lankana Jitterbug. Lanka on neulottuna ihanaa ja värihän on mitä mahtavin, mutta epäilys on että ei nämä pahemmin kestä käyttöä. Ainoat sukat jotka olen saanut puhkikulutettua, itse neulotuista sukistani viimeisen kuuden vuoden aikana, ovat edelliset Jitterbug-sukkani. Tästä voisi päätellä että muut sukkalangat ovat kestävämpiä, sillä en ole noita sukkia mitenkään erilailla käyttänyt kuin muita.

Ompelukone on kuitenkin edelleen kutsunut. Joko arvaat?

Pehmolelu tietenkin, pehmomiehelleni. Sehän se, pikku pöllö.

Idean tähän sain RetroMaman blogista. Sen verran viiraa että kaikki pöllön etupuolen osat on ommeltu käsin pohjakankaaseen. Minähän en yleensä käsinompelua harrasta, paitsi ristipistoja.

Surinaa

Ensin tuli yksi

joka sai puukahvat ja taskuja.

Sitten tuli toinen

joka sai säädettävän hihnan

ja vielä kolmas

pienin, mutta tukevin.

Kaverukset yhdessä

Kankaat: Päällä Hemtexin kaitaliinoja (4 kpl) ja vuori Ikeasta.
Kiinnityksenä kaikissa magneettinapit. Kahvat hyvin marinoituneet.

Sisareni halusi itselleen myös pienen kassin

Sovinnainen ja hippikuosi...

Kesän tunnelmia

Olemme saaneet viettää aikaa järven rannalla, tässä tunnelmia eräältä päivältä.


Kesäkuussa ehti valmistua pari neuletta.

Nämä ihanaiset kevyen kevyet lapaset syksyn kylmille aamuille Rancosta.


Yhden viikonlopun juttu, kun aikaa on. Neljäs timattihuivi, kirsikkapuukukkulan langasta, ihanaa lankaa!


Lomalla tuli kokeiltua myös yökerhoneulontaa... Risteilyllä onnistuu kaikki.

Tarkemmat tiedot valmistuneista töistä löytyvät tästä lähin Ravelrystä.

Kesäasioita

Meillä kesäloma aloitettiin tänä vuonna kerrankin jo juhannukselta ainaisen heinäkuun sijaan. Tuntuu siltä että joku etiäinen oli tässä lomasuunnittelussa mukana, sillä miten muuten voisi käydä niin että saisin tämän loman aikana viettää viimeiset hetket mummini kanssa hänen kuolinvuoteensa äärellä?

Minun rakas mummini kuoli viikko sitten ihanana helteisenä perjantai-iltana. Suru on kulkenut mukanani kaikkina lomapäivinä ja sydän itkee vaikka silmät ei niin tekisi. Toivon että hän vielä olisi täällä, mutta toisaalta tiedän toiveideni olevan itsekkäitä sillä hän oli jo väsynyt eikä elämä ollut enää sellainen nautinto kuin aiemmin. Lomallamme on tehty monenlaisia asioita tästä huolimatta, totesin etten voi jäädä murehtimaan liikaa, sillä lasten kanssa elämän on jatkuttava. Onneksi ei ihan joka asiassa tarvitse olla enää huolehtimassa samoin kuin ennen, joten voi aina varastaa pienen hetken itselle ja ajatuksilleen.



Kävin tänään keräämässä kukkia, mutta samalla osuin myös mansikkapaikalle, näitä maistellessa tuli taas mummi mieleen. Ahomansikat kuuluivat hänen lapsuudenkotinsa maisemiin.

Edes ihanat kankaat jotka löytyivät postilaatikostani eivät ole nostaneet tunnelmaa, jään siis odottamaan inspiraatiota näiden kanssa. Kankaat tilasin fabric.com:ista. Toimitus oli nopea.


Seuraavan neuletyön ohje tuli myös postissa Amerikoista asti, näitä kun ei edes Euroopasta löydy. Toimitus onnistui tässäkin, halvin toimi luvatussa 21 päivässä. Lanka puolestaan on ihan läheltä ostettu.

Tämän kanssa on aloitettava koetilkusta. Paita tulee tyttärelle jos joskus valmistuu...

Onko olemassa muutakin kuin neulekirjoja?

No onhan niitä. Löysimme lasten kanssa kirjastosta aivan upean kirjan!

Kirja on Sven Nordqvistin Hurja hassu siskoni (tunnetaan erityisesti Viirun ja Pesosen kirjoittajana). Kirjan kuvat ovat aivan upeita, niin täynnä pieniä yksityiskohtia ja kummallisuuksia että kuvia voi katsella kauan ja löytää niistä aina jotain uutta. Tässä alla pari otosta. Lainatkaa ihmeessä ja tutkikaa!

Neuleitakaan ei oltu kokonaan unohdettu....


Minun yöpöydälleni on myös eksynyt kirjoja, viime aikaisten lukukokemusten kirjoittajien parhammistoa ovat olleet Nicholas Sparks, Kristen Hannah ja Tamara McKinley. Kevyitä kirjoja noin aihepiiriltään, mutta juuri sopivaa minulle.

Jos tässä vaikka suosittelisi: Tamara McKinleyn Unimaisemat oli todella hyvä kirja.