Kuka vei mun elokuun?

Mihin aika katoaa? Keneltä sitä saa lisää? Voiko töissä olla hauskaa niin että uppoutuu töihin eikä malttaisi lähteä kotiin? Voiko olla liikaa työmatkoja, läksyjen tarkistamista, siivousta, veneilyä, sairastamista ja muuta mahdollista?

No minä osaan vastata tähän ihan ilman netistä etsimistä, että kyllä, voi olla liikaa kaikkea joten elokuu vaan yksinkertaisesti katosi käsistä, noin vain. Käsityörintama on siis hieman hidastunut, mutta ei kadonnut.

Ihan parhautta ovat nämä ihanan rouheat, upeat sukat joita tuli neulottua mm. työmatkoilla. Sopiva pikkuprojekti mukana kuljetettavaksi.






Kyseessähän on siis Nancy Bushin Laila's Socks, Knitting in Estonia -kirjasta. Lankana Vuorelman Satakieli. Sopivasti kirjoneuletta, kuviota on, mutta ei sit kuitenkaan. Etenee nopeasti.

Pingotus on kyllä ihan upea juttu sukille, sillä sen jälkeen sukka tuntuu jalassa ihan erilaiselta kuin aiemmin. Kiitos muuten kaikille pingottimia viime aikoina ostaneille, perheen mies on iloinen suosiosta. Jos tarvetta vielä on, niin olkaa yhteydessä, meiliosoite on tuossa oikealla ylhäällä.

Poika tilasi pipon kun ei hänellä ole yhtään sopivaa... (en kyllä oikein usko sillä sen verran monta pipoa on mun puikoiltani lähtenyt). Hän valitsi värit ja kuvion ja selitti millainen on saatava. Tässä tulos.

Merinovillaista Woolia tähtikuviolla. Pehmeää ja miellyttävää.

Kiitos ja hyvää yötä, katsotaan milloin seuraavan kerran tänne joudan...