Tässä eskarilainen neuloo, välillä onnistuen, välillä silmukoita pudotellen.
On se mukavaa että lapsia kiinnostaa käsillä tekeminen, monenlaista syntyisi kun vaan aina jaksaisi etsiä tarvikkeet esille ja antaa heidän tehdä.
Tulee omat käsityötunnit mieleen kun yritti ja yritti saada silmukoita pysymään paikoillaan... Äitini kaapista löytyi ensimmäiset minun neulomat lapaset. Kirjoneuletta, tummaa vaaleanpunaista ja kirkkaan vihreää... Mieleen tuli myös ne yhdet säärystimet, harmaata ja vaaleanpunaista, kirjoneuletta nekin. Tiheys vaihteli tosi paljon ja ei ne kovin pitkät olleet. Opettaja olisi varmaan itkenyt jos sen olisi pitänyt opettaa mulle sukan kantapää... Sen opettelin ihan itse noin neljä vuotta sitten.
My children have been very interested about knitting. One day we started to learn again.
Here is my six year old. Some succeed some not.
It is a good thing that they like to do thing with they're hands. Many things would get together if I only take out things for them and let them do what they want.
These remind me of my craftlessons in 3rd grade when I tried to make stitches stay on the needles. I found my first mittens from my mothers closed the other day. Fair isle (sort of), pink and bright green... One pair of legwarmers are also remembered. Gauge was here and there and they weren't so long. Teacher propably thought best not to teach me how to make a heel... I learned that myself about 4 years ago.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti