Pussukoita

Viime syksynä halusin testailla tikkausta ja tein sitten useamman pussukan päällisen. Aikaa niiden viimeistelyyn ei kuitenkaan löytynyt ja niin palat jäivät odottamaan... joululomaa. Valmista tuli ja kuvat otettiin, mutta sitten ne katosi jonnekin...

Värikäs pussi on tehty Modan pienimmistä valmiista tilkkupaloista 2,5 tuuman paloista, sininen ja vihreä on vähän paksumpia Englannista ostettuja ja viimeinen on Modan Panachea. Taitavat kaikki kerrankin jäädä meille ihan omaan käyttöön.

Tilkkublokkeja osa 2

Edelliset tilkkublokit saivat kyytiä heti, punaiset tilkut tikattiin ja ommeltiin pussukaksi.

Neliömäinen ja suora tikkaus. Vetoketjun ompelin käsin paikoilleen ja päähän kivan palleron jotta pussin saa auki kokonaan ja on helppo sulkea.

Sisällä piilotin saumat ompelemalla ne piiloon vuorikankaan palasten taakse.

Ja vieläkin intoa riitti ja kokeilin taas uudenlaisen tilkun ompelua. Herringbone on tämä.

Tämän ompelin 2,5 tuumaa leveistä ja 9,5 tuumaa pitkistä paloista. Päähän 7 tuuman paloja joista nurkkien täydennykset. Aloituksessa 8 tuuman neliö.

Tilkkublokkeja

Oi mikä ihana inspiraatio on löytänyt tiensä tänne!

Kävin viime viikolla työreissulla ja sieltä mukaan löytyi edullisesti Sarah Fielken Iso ilo pienistä tilkuista -kirja. Kirjasta silmille hyppäsi Riippuvat lyhdyt -peitto. Upea kuva peitosta vaikkapa tämä Pinterest pinnaus. Siinä käytettyä tilkkua piti ryhtyä testaamaan heti.

Kun se saatiin valmiiksi, pengoin laatikosta viime vuonna leikkaamani dresden plate-osat ja ompelin nekin valmiiksi.

Ja siitä se sitten lähti, uusi peittosuunnitelma oli valmis. Eikä siinä vielä kaikki, vaan kaksi muutakin peittoa on jo suunniteltu. Hieman on nyt lähtenyt lapasesta tämä homma, kun kuka nämä kaikki ehtii toteuttaa? Mutta toisaalta hyvin suunniteltu on puoliksi tehty :-)

Sen jälkeen on tehty lisää tilkkuja, ihan vaan siksi koska huvitti tehdä.

Yllä olevan sydämen tehtyäni alkoi kiukuttaa kun saumavarat eivät ole oikean levyisiä ja tilkku on siten isompi kuin pitäisi. Päätinkin sitten siirtyä kolmioiden ompeluun, koska sehän ei voi olla vaikeaa (vaikka juuri siksi en ole niitä koskaan ommellut). Eikä se nyt vaikeaa sitten ollutkaan. Saumavarojen leveydestä en tiedä, mutta antaa olla mitä on.

Yllä olevaan sydämeen inspiraatio tuli tästä OhFranssonin peitosta. Ja hexagoniin tästä RetroMaman tyynystä.

Väriympyrää en ollut koskaan tehnyt, no nyt olen.

 Sitten sukelsin vielä jämätilkkulaatikoiden syövereihin.

Ystävänpäivä