Tuliaisia

Kyllä se on mukavaa kun systeri tulee käymään tuolta toiselta puolelta maailmaa. Tuliaisina sain Knittersin kesä- ja Interweaven syksynumeron sekä ison kasan ristipistolankoja. Valitettavasti en voi näyttää miten ison, kotitietokoneeni on nääs rikki ja vika on luultavasti emossa, joten ei mikään pikkujuttu. Tällä työkoneellani taas ei ole mitään kuvasoftaa enkä nyt jaksa ajatella sellaisen asentamista. Knitters -lehdessä oli kivoja malleja joista pari voisi oikeasti toteuttaakin, langat vaan puuttuu, kuinka ollakaan ;-) Satakieli-lankakin oli päässyt lehden omaan mainokseen, hienoa! Mainoksissakin oli paljon mielenkiintoisia juttuja, pitää joskus ehtiä seikkailemaan noille nettisivuille.

Talojuttu etenee vauhdilla, ensi viikolla on kuntotarkastus, joten voi olla että jo loppuviikolla olemme talonomistajia... Merkillistä sinänsä että useissa pankeissa kiertely tuotti myöntäviä tuloksia joka kerta, en ole moiseen ollenkaan tottunut kun aiemmin jos on sanaa laina pankissa vilautettukaan, vastaus on aina ollut kieltävä. Eikä tässä mitään kroisoksia olla edelleenkään. No, hyvä sinänsä että lainaa suostuivat antamaan ja eipä se auta kuin toivoa että kaikki menee hyvin, sekä kuntotarkastuksessa että kauppakirjojen allekirjoittamisen jälkeen. Monia ajatuksia talosta on, katsotaan mitä niistä kaikista tulee.

Käsityörintamalla on ollut vähän hiljaista talojutun myötä, Branching Out huivia olen jonkun verran neulonut ja kirjoneulelapasia kasvivärjätyistä langoista. Niin ja olihan meillä lauantaina neuletapaaminenkin Joensuussa Vapaudenpuistossa, kiva oli nähdä Helka ja Jaana. Monet ihmiset katselivat hymyillen meidän neulontaa ja joku sitä kommentoikin. Potteriakin olen lueskellut, kiitos vaan Helka lainasta.

Apuva!

Me löydettiin talo ja meidän ostotarjous upposi... Järkyttävää, tässä ollaan ekaa kertaa näin suurta juttua tekemässä. Pohdituttaa ja kovasti, taitaa käsityöt vähän jäädä taustalle nyt. Niin ja terve vaan kaimani, aika naapuriin taidetaan olla tulossa...

Mustikoita ja pitsiä

Hieno mustikkainstallaatio á la poikani 4 v, ollaan käyty pari kertaa lähimetsässä poimimassa marjoja, kivaa hommaa jos ei ole liikaa kavereita (lue: itikoita).

Sitten neulomiseen, näin on tämäkin työ valmis. Kyseessä on pitsiliina, mutta itse pingotin sen vähän ovaalin muotoiseksi ja käytän sitä korin päällä piilottamassa käsityöjuttujani (tosin ne kummasti pursuaa sen korin reunojen yli jatkuvasti, ehkä pitää opetella vähän järjestelmällisempää säilöntää, kuvaan piti koria vähän tyhjentää...) Hermo meinasi mennä reunojen rimpsujen kanssa kun neljää silmukkaa kohti piti lisätä yhdeksän ja kun silmukoita oli alunperinkin yli 600 niin viimeisellä kerroksella oli silmukoita ihan liikaa. Valmistui kuitenkin, joten tyytyväinen olen.


Ohje: kirja Traditional Lace Knitting - Furze Hewitt
Lanka: Coats Aida 10, 100% Cotton
Puikot: 2 mm

Nyt kun on nämä molemmat isohkot työt valmiina, on vähän tyhjä olo että mitä sitä sitten tekisi... Tosin onhan noita ideoita joten eiköhän sitä jotain keksi, LeafLace huiviin olisi kaikki valmiina.

Äitini lupasi ystävällisesti maksaa nimipäivälahjakseni yhden neulekirjan (joka jo tilasin). Kiva että joku toinenkin rahoittaa mun käsityöharrastusta ;-)

Silkkimaalausta

Nyt on testattu sitten silkkimaalaustakin niin että käytetään guttaa rajaamaan kuvioita (ilman guttausta tuli kokeiltua viime syksynä). Kursseille en ole ehtinyt, joten pitää testata itse. Tein näiden ohjeiden mukaan kun ei muitakaan ole vielä löytynyt. Tässä tulos (joka on kuivumassa gutan poiston jälkeen):


Paikka ei varmaan ollut paras mahdollinen maalaamiselle, piti nimittäin tehdä ulkona puutarhapöydän ääressä ja ulkona tuuli, joten silkki hieman heilui kehyksissään (ja ukkonen pyöri ympärillä, joten piti yrittää olla nopea ettei kesken kaiken ala satamaan).

Askarruttamaan jäivät

1. Miten saisi levitettyä isolle alueelle samaa väriä tasaisemmin kuin tuossa minun työssäni? Pitäisikö väriä laimentaa vedellä? Millainen värin ja veden suhde olisi sopiva?
2. Miten paljon valkeaa pitää lisätä väriin että saa siitä eri väristä, vai tehdäänkö tämäkin vedellä?
3. Miten työ pitäisi silittää kun siinä on gutta vielä paikallaan, onko harso ok?
   
4. Värjääkö gutta liotusveden (kun sitä poistetaan) vai oliko minun värini huonosti kiinnittyneet kun vesi värjäytyi paljon?
5. Onko muilla kokemuksia Farnian väreistä? Ostin neljä väriä ja yksi niistä piti olla green-gray ja se oli kyllä ihan sininen. Vähän harmittaa, halusin nimenomaan kaksi erilaista vihreätä.

Jos joku osaisi kertoa, niin olisin iloinen.

Tadaaaaa

Tässä se nyt on

Ohje: Cascading Hearts by HeartStringsFiberArts
Lanka: SandnesGarn 100% villalanka noin 300 g
Puikot: 5 mm

Ja tässä pienempi versio tyttärelleni


Lanka: Novita Wool 100% merinovilla noin 180 g
Puikot: 4,5 mm

Eikös tullut ihanat? Eilisillan oli sänky valloitettuna kun molemmat huivit siihen pingotin, mutta nopsaan ne kuivuivat tuulettimen avustuksella. Ei sentään tarvinnut 24 tunnin pingotusta kuten joissain ohjeissa oli sanottu.

Cascading Hearts valmis!

Viime yönä se sitten valmistui. Viimeiset 30 kerrosta valmistuivat noin kolmen suht intensiivisen neulomispäivän aikana (enimmäkseen automatkoilla). Yritän ehtiä tänään saada sen pingotukseen, en meinaa maltaa odottaa, sen verran hyvältä se näytti jo ilman pingotusta.

(Kesälomailua juttu tuli kirjoitettua jo eilen, mutta jäi sitten julkistamatta...)

Kesälomailua

No niin, kesälomareissu tuli tehtyä ja loppuloma vietetäänkin kotona tai ainakin lähellä (parempi niin sillä Visan laskuttamattomat ostokset summa näytti hieman suurelta...).

Reissumme kuljetti meitä Joensuusta Tampereelle josta Tuurin ja Vaasan kautta Ouluun josta Hailuodon, Manamansalon ja Rautavaaran kautta kotiin. Hulluja autolla ajajia kun olemme (ja olemme onnistuneet opettamaan lapsemmekin istumaan autossa) niin siirtymät kaupungista toiseen tehtiin aina yhdessä päivässä.

Tälläinen kasa käsityöjuttuja tuli ostettua matkanvarrelta.

Edessä vasemmalla Tampereen TaitoShopista ostetut Ryijylangat joista tulee raita- tai kuviosukkia. Väittivät että 100% villalanka kestäisi sukkana, ehkä se mun kevyempää käyttöä kestäisikin, muttei varmaan miehelläni. Testataan, lankojen värit on ihanat. Edessä oikealla olevat kerät ovat Tampereen Kehräsaaren Pikkuputiikista, Mailikin kasvivärjättyjä lankoja. Näille ei ole vielä selkeää käyttötarkoitusta, odotellaan josko ne juttelisi.
Takana vasemmalla Keskiseltä löytyneet merinovillaiset luonnonvalkoiset Woolit, näitä aion käyttää tyttäreni villapaitaan.
Keskellä on Oulun Kärkkäiseltä löytyneet silkkilangat, näistä tehdään lahjoja.
Oikeassa ylänurkassa on silkkihuiveja joiden maalaamista aion joku päivä kokeilla (väritkin tuli ostettua), emaloitu sydänneula sydänshaaliin ja Keskiseltä löytyneitä euron puikkoja.

Kuvasta puuttuvat vielä Keskiseltä löytyneet euron puurasiat jotka aion maalata ja laittaa sitten decoupagella kuvioita.

Tampereen Verkarannan käsityökeskus oli kyllä tosi hyvä paikka, sieltä löytyi ideat pariin joululahjaan sekä pieni Tuija Vihermaan pieni kangasmaalaus minulle itselle. Äärettömän upea työ!

Neulomisen suhteen reissu oli oikein tuottelias, sain valmiiksi tyttäreni sydänshaalin (reunakuvio jäi pois kun muistin sen vasta kun olin puolivälissä viimeistä sydäntä), yhden sukan ja oma shaalianikin sain neulottua jo tosi pitkälle.

Nämä valmistuivat jo ennen lomalle lähtöä, pitäähän kesällä olla lomatyyli kohdallaan, eikös ole aika makeat korvikset?

Kuvatuksia

Tälläiset syntyi eilen ja uusia ompeluksia on jo haaveissa, kummallista.


Tämä taulu on menossa tulevalle kummitytöllemme ristiäislahjaksi


ja tässä pikkuneidillemme syntyneitä koruja. Kuten näkyy tuo kilttineulaan helmien pujottaminen ei oikein onnistunut... Mistähän saisi moisen ilman sitä renkulaa?


Mutta nyt erittäin hyvin ansaitun loman viettoon ;-) ja se loma aloitetaan mansikkakakulla.

Ompelukoneen hyökkäys

Jotain todella kummallista pääsi tänään tapahtumaan tuossa iltapäivällä... minuun iski ompeluinnostus. Ihan yhtäkkiä. Näin ei ole viimeaikoina kyllä kovin usein tapahtunut, joten ehkä nyt olikin jo aika. Ompelukoneen kaivaminen esille ei ole iso urakka sinänsä, vaan sen käytöstavat eivät aina ole kaikista parhaimmat. Vaikka ostin uuden ompelukoneen hieman yli vuosi sitten, ei tavat ole parantuneet (tästä voimme ehkä päätellä että vanha kone ei ehkä sittenkään ollut niin huono, vaan vika taitaa olla siinä henkilössä joka konetta käyttää...) Suurin keskinäinen ongelmamme on ala- ja ylälangan kireyden säädöissä.

Sain sitten ommeltua näppipyyhkeitä 7 kappaletta, yhden nuken pyyhkeen, sukkapuikkojen säilytyspussin, pyöröpuikkojen säilytystelineen, vuoren Sophielle ja pari puikonsuojaa. Nyt pitäisi enää vaan ommella näppipyyhkeisiin neppareita (ei todellakaan mun lempihommani) ja vuori kiinni Sophieen.

Höh!

Novitan syksyn värikarttakin löytyi ja olen pettynyt. Olin jostain syystä ajatellut että Aino olisi jotain Woolin ja Nallen paksuista lankaa, mutta se onkin Isoveljen paksuista. Höh, mitä sitä niin paksulla langalla tekee? Ehkä ulkovillatakin ja siihen vuori, niin olisi käyttökelpoinen tuulisemmallakin kelillä. No oli siellä sentään kivoja värejä vaikkei kauheasti ollutkaan. Nalle Colorin kanervan värinen versio on kiva ja se kirjava väri joka on vähän jokaisessa langassa.

Onko kukaan nähnyt missään myytävänä kiltteihin laitettavia hakaneuloja (sellaisia isoja) joissa ei olisi sitä renkulaa päässä? Yritin netistä etsiä, mutta ainoat jotka löysin oli tavallisia hakaneuloja (coilless safetypins).

Voisikohan tästä tämän päivän postausinnostuksesta päätellä että työt ei niin kauheasti kiinnosta... ei kai? Lomaa odotellessa... vielä kaksi päivää...

Kuinkas kävikään?

You may not be a granny, but you've got the
mentality. Hard work and artistic vision lead
to your beautiful knitted results.


Are you a knitter?
brought to you by Quizilla

Apua! Salainen mummouteni on paljastunut...

Neulontaa helteessä

No niin, nyt tätä voi jo kutsua kesäksi kun aurinko helottaa täydeltä taivaalta ja on kuuma. Täällä on neulottu ja puuhattu helteessa kaikenmoista.

Lasten tuijottaessa lastenohjelmia valmistui viime viikonloppuna tämä kirjanmerkki. Testasin ohjetta joululahjatarkoituksessa. Oikeaan tapaukseen saisi olla vähän ohuempi lanka.


Kesän ainoissa häissäkin tuli käytyä (alkaa kaverit olla jo näköjään vanhoja kun aiempina kesinä on häitä ollut useampia). Sinnekin otin sukkakutimen mukaan, kun häissä aina tuppaa olemaan aikaa "seurustelulle". Häissä ChicMohairista tekemäni lehtihuivi pääsi hyvää käyttöön, tosin vasta illalla.

Seuraavana aamuna pikkuneitimme kehitti huudon kun äidin ihana punainen sydänshaali ei olekaan hänelle, joten hellyin ja lupasin neuloa hänelle oman. Vaatimuksena oli että kuviona pitää olla sydämiä, ei mitään tyhmiä ruutuja (kehtasin esitellä Fifi-ajatusta), joten päädyin sitten tekemään Cascading Heartsin ohjeella shaalia roosasta Woolista 4,5 puikoilla. Jälki on kaunista ja lanka vaikuttaa ihan sopivalta tuohon.

Nyt ollaan menossa jossain kerroksella 45. Sovellan ohjetta hieman ja jätän osan kuvioista pois jotta siitä tulee pienempi. Myös helman kuvio tulee toisenlaiseksi. Villalangan neulominen näillä helteillä ei aina kyllä ole kovin ihanaa, onneksi autossa on ilmastointi niin siellä sentään kykenee villalankaa neulomaan.

Tätä neuloessa tuli tehtyä kyllä aikamoisia mokia, mutta koska ne ei ihan törkeästi paista silmään, päätin antaa niiden olla. Syy miksi moiset mokat tuli tehtyä oli se että mulla ei ollut silmukkamerkkejä joita tuohon laittaa (ja ne ehdottomasti ovat tarpeen tässä työssä). Illalla Taken:ia tuijotellessa tehtailin sitten ison kasan silmukkamerkkejä jotteivat ihan heti pääse loppumaan jos vaikka tulisi aloitettua muitakin töitä joihin voisi näitä merkkejä käyttää...

Tuli myös pyörähdettyä Joen Langassa ja mukaan tarttui tietenkin jotain

Kankaat on menossa näppipyyhkeisiin, takana oleva lanka on ihanaa rasvaisen tuntuista villalankaa ja edessä samaa lankaa kasvivärjättynä (pakko oli ostaa kun kerrankin löytyi, jos joku tietää hyviä paikkoja mistä kasvivärjättyä lankaa voisi ostaa, niin kertokaa). Tarjouskorista löytyi kolme vyyhtiä Vuorelman kampavillalankaa, äärettömän ohutta, yhdessä vyyhdissä oli 1600 metriä lankaa. Niin ja tietenkin myös langoille on olemassa tarkoitus, en kai minä nyt lankaa osta ilman aikomusta tehdä siitä mitään *retorisena* ... Villalangasta ja kasvivärjätyistä langoista tulee lapaset, eilen illalla suunnittelin niihin mallinkin soveltaen kirjoista löytyviä ja vihreä lanka muuntautuu LeafLace huiviksi. Olin aiemmin suunnitellut tekeväni LeafLacen ohuesta Pirkka-langasta, mutta heti kun näin tämän langan tiesin että tää se on. Niin pehmeää ja kuitenkin villaa.

Sain lainattua samaisesta kaupasta vyyhdin kerintään tarkoitetut vehkeet (mitkä näitten oikeat nimet onkaan?)

ja sain kaikki vyyhtini kerittyä (ainakin ne jotka muistin omistavani, taidan vielä tänään vähän penkoa kaappia ja katsoa oliko jossain vielä joku kätkö. Tosi ihanaa että sain nuo lainattua, olisi nimittäin hermo mennyt useampaa otteeseen lankoja kääriessä ilman noita. Aloitin helpoista jutuista ja päädyin vaikeimpaan (joka kuvassakin näkyy), kolme vyyhtiä kerralla yhteen. Hyvä siitä tuli vaikka välillä solmuja olikin ja selvittäminen ei ollut ihan helppoa. Ohut lanka myös katkeili. Kuvassa jo käärityt langat ovat tuo yllä ollut villalanka, valkea fritidsgarn ja punainen on merinosilkkiä.

Uusi Knittykin oli ilmestynyt, onneksi ei ollut oikein mitään mitä tekisi mieli tehdä. Mies kun ei villapaidoista perusta.

Pikkupuuhastelua

Helsingin reissu oli onnistunut, sekä työn puolesta että käsitöiden kannalta. Sain virkattua kolme ja puoli kirjanmerkkiä lento ja taksimatkoilla, viimeisen viimeistelin illalla kotona.

Vähän tärkkäsin noita että eivät ole ihan niin lepsuja. Ohje löytyi täältä edellisenä iltana ja kun Marjut oli ystävällisesti kirjoittanut myös virkkaus-sanaston, onnistui virkkaaminen tosi hyvin. Ikinä en ole englanninkielisistä ohjeista virkannut.

Päätin siis kuitenkin ottaa mukaan virkkuukoukun (metallisen) enkä niitä bambuisia neulepuikkoja mikä osoittautui taas kerran erittäin hyväksi päätökseksi, jouduin nimittäin Helsingissä turvatarkastukseen. Sinne olisivat puikot jääneet, sillä kyselin siinä vielä tarkentavia kysymyksiä ja vastaus oli että minkäänlaisia neulepuikkoja ei saa viedä matkustamoon. Bambuiset puikotkin näkyvät läpivalaisussa. Virkkuukoukku oli ok. Hetken jo pohdin että onko mulla jotain mukana mitä ei saisi olla, mutta kyse oli kuulema pistokokeesta. Taitaa siis olla parempi olla "lainkuuliainen".