Minä en ole koskaan ollut suuri sienien ystävä, enkä niitä ole koskaan itselleni poiminut. Tunnistuksen kanssa on myös välillä hankalaa, mutta nyt näin sellaisia pullan näköisiä helttoja joita olen ystäväni valokuvissa nähnyt (hän kun on sienistä syksyisin aina hyvin innoissaan). Herkkutattihan se. Kotona piti vielä netistä etsiä varmistus ja tänään sienet päätyivät tattirisotoksi. Eihän se tietenkään kellekään muulle kelvannut, mutta mitäpä tuosta. Toisella kertaa satuin osumaan kanttarellipaikalle, joten nyt on useampi sata grammaa niitäkin pakkasessa. Tattejakin löytyi lisää.
Aurinkoisena viikonloppuna ehdin myös ihailla sienien lisäksi lankoja, niitä itse värjättyjä.
Monenlaista lankavärjäystä on kokeiltu. Hitaampaa ja nopeampaa tapaa ja erilaisilla aineilla.
Kuvassa vasemmalla Nallea pietaryrteillä jälkivärjättynä (vedessä alunaa ja kuparivihtrilliä), sitten Nallea pietaryrteillä ja alunalla. Seuraavana krapilla värjätyt Nalle ja jotkut muut langat. Kaikki langat olivat alunperin valkeita.
Krapin kylmävärjäys kesti noin neljä viikkoa, kun ensin liottelin krapinmurusia vedessä noin kolme viikkoa ja sitten viimeisellä viikolla itse lankoja noin neljä päivää. Väristä ei punaista tullut, oliko krappini jotenkin vääränlaista vai mikä, en tiedä. Väri jäi ruskeaksi vaikka keitin langat vielä viinikiven kanssa.
Pietaryrtti taas pääsi yllättämään täysin. Noin 10 sentin pätkät kasvista lilluivat kolme päivää vedessä ja keittämisen jälkeen tuloksena oli vihertävän kellertävä vesi. Koska olin laiska enkä jaksanut esipurettaa lankoja, heitin alunan suoraan sekaan ja yllätys yllätys, sain kirkkaan keltaista lankaa. Päättelin että väriainetta jäi vielä nesteeseen ja koska en saanut aikaiseksi kaataa sitä pois, kokeilin vielä uudelleen tällä kertaa kuparivihtrillin kanssa.
Vaaleansinertävä Lanett (jota Taitokeskuksen poistokorista löytyi) päätyi Koolaid-vesiin ja muutti väriä.
Värjäsin nämä jo kertaalleen vihreällä ja oranssilla, mutta väriä oli liian vähän ja alkuperäinen väri pilkisteli vielä siltä täältä.
Herkkutatit ja kanttarellit kuulostavat hyvältä - itse en ole käynyt metsässä pariin viikkoon, mutta pitäisi varmaan taas mennä.
VastaaPoistaYmmärsinkö oikein, että käytit pietaryrtistä koko kasvin pilkottuna etkä pelkästään kukkia? Kauniita värejä olit pietaryrtistä saanut.
Itse en ole sienien ystävä, mutta tykkään kyllä niitä kerätä, en kylläkään uskalla koriin ottaa muita kun karvarouskuja kun tunnistustaito on aika köpelö..
VastaaPoistaTosi kauniin värisiä lankoja, miekin elättelen toiveita että ehtisin vielä tälle syksylle laittaa väripadat porisemaan! =)
Kasvivärjäystä tekisi kyllä mieli kokeilla joskus, niin kauniita värejä niillä tuntuu tulevan!
VastaaPoista-- pullan näköisiä helttoja :D :D
VastaaPoistaKiitoksia kommenteista!
VastaaPoistaTanja: Keräsin kukat niin että leikkasin kukkaosasta alaspäin noin 10-15 sentin pätkän. En sitä koko vartta.
Krappivärjäyksessä nostin itse ensin pH:n korkeaksi lisäämällä pesusoodaa. Annoin liemen tekeytyä pari päivää ja laskin pH:n kahdeksaan laittamalla etikkaa. Sen jälkeen laitoin langat lillumaan veteen viikoksi, välillä vähän sekoittelin, ettei homehtuisi. Minäkään en saanut ihan punaista, vaan punaoranssia. Ystäväni sai samalla menetelmällä punaista, joten veikkaan, että pH:lla tai krapilla on vaikutusta. Viime vuoden värjäyskurssilla saatiin krapista vain oranssin ruskeata.
VastaaPoistaOi, miten kauniin värisiä lankoja :)
VastaaPoista