tiistaina, heinäkuuta 13, 2010

In memoriam

Tämä aamu ei alkanut ihan niin kuin toivoa voisi... Seitsemältä heräsimme puhelimen soittoon, venevajamme oli poltettu ja tietenkin siinä samalla veneemme. Usempi perhe koki saman kohtalon.

Melkein kaikkiin kesälomasuunnitelmiimme liittyi vene. Suunnitelmat menevät siis uusiksi siltä osin, onneksi kanootti on sentään vielä olemassa. Yllä viimeiseksi jäänyt kuva, olimme matalikolla uimassa viime lauantaina.

Mieheni sorvasi ystävänsä kanssa veneeseen keväällä näin upean puuruorin...

6 kommenttia:

  1. No voihan itku! Kamalaa! Tiedetäänkö jo, kuka tai ketkä olivat asialla?

    Upea tuo ruori!

    VastaaPoista
  2. Voi itku! Itse en ole veneihmisiä mutta voin kyllä kuvitella harmituksen ja mielipahan määrää.

    VastaaPoista
  3. Kamalaa. Toivottavasti tekijät saadaan kiinni.

    VastaaPoista
  4. No voi pöh! Taisinkin lukea lehdestä tapauksesta. Harmi!

    VastaaPoista
  5. Kiitoksia. Ei ole tietoa kuka oli tekijänä, toivottavasti löytyisi.

    VastaaPoista
  6. No voihan... Toivottavasti kaikilla on vakuutukset kunnossa, mutta eihän rahakaan korvaa mielipahaa joka tuosta on aiheutunut ja aiheutuu.

    VastaaPoista