Paras joulukoriste

Joulukuun alussa kun ryhdyimme koristelemaan kotiamme jouluun, lapseni yllätti minut nasevalla kommentilla. "Äiti, me taidetaan olla tosi rikkaita  kun meillä on näin paljon joulukoristeita, nää on varmasti maksanut tosi paljon!" Myönnettävä on että koristeita on kertynyt ja en mitenkään voinut välttää Stockmannin joulumyymälää kun kerran sopivaan aikaan olin Helsingissä.

Paras koriste on ehkä kuitenkin tämä itse tekemäni enkeli. Löysin kuvan vuosia sitten jostain lehdestä ja pakko oli tehdä samanlaiset. Höyheniä, puupalloja, liimaa ja siimaa. Yksinkertaista ja kaunista.

Yksinkertainen on ajatus jota olen tänä vuonna yrittänyt itse noudattaa, erityisesti näin jouluna on helppo höllentää muutakin kuin kukkaron nyörejä, jos vaan aiheeseen keskittyy. Välillä tukka putkella juostessa ei sitä aina muista.

Minä olen pyrkinyt tänä syksynä kiiruhtamaan hitaasti. Paljon turhaa on jäänyt pois kun olen keskittynyt siihen mikä tuottaa hyviä fiiliksiä. Yksi arkea paljon helpottava asia on että olen aloittanut taas uudelleen laatimaan ruokalistoja jotta kaupassa käynti jäisi minimiin, kaupoissa ramppaaminen kun vie yllättävän paljon aikaa. Lankaostoksetkin ovat tänä syksynä jääneet aika vähäisiksi ja joululankoja en tänä vuonna tilannut ollenkaan (vaikka se jo melkein perinteeksi ehti tässä muodostua).

Jotta muuallakin olisi hyvää mieltä, annoimme joululahjan myös Unicefin kautta maailman lapsille. Lahjavirus pyyhkäisi myös lankavarastoni yli, siivosin 900 grammaa lankoja koululle.

Perheen joulukortit teki tänä vuonna tyttäreni. Ensimmäinen sarja syntyi korttilaatikosta löytyneistä joulukuusitarroista ja toinen piparien muotoisista paperikuvioista. Yksinkertainen oli taas kaunista. Kortit ehtivät postiin ennenkuin kamera tuli edes mieleen.

Ohje: Trine Bakken  Pientä ja suurta tilkuista -kirjasta, omin muokkauksin

Tämän jo kesällä tekemäni "joulutaulun" myötä toivotan teille kaikille Iloista ja rauhallista joulua!